Vihalla pääsee, mutta minne?

Vihaan näitä läskejä, inhoan tätä ihraa. Näillä sanoilla ja ajatuksilla moni aloittaa laihdutuskuurin. Julistan sodan itseäni vastaan, tuo kaikki rasvahan on osa minua. Miten voisin pärjätä tässä taistelussa? Meillä on tästä paljon esimerkkejä, jos ei itsellämme niin ainakin ympäristössämme. Läski usein jopa lisääntyy. Voittajiakin on, laihdutusbisnes yksi suurimpia.

Tämä duuni on ihan syvältä. Inhoan tätä työtä, pomoa ja näitä ihmisiä. Kuinka moni on ponnistanut tällä ajattelutavalla elämänsä duuniin? Jos työpaikan vaihto on onnistunut, mikä on saavutus sekin, miten usein kaveri on saanut lisää sitä samaa paskaa? Taas minulle kävi näin -tyyppisesti.

Vihaan sitä jätkää. En halua enää koskaan nähdä silmissäni sitä muijaa. Se pienempi minä meissä uskoo, että pääsemme kaverista eroon vain vihaamalla, inhoamalla ja halveksimalla häntä. Me jätämme hänet vihaspäissämme tai teemme hulluja juttuja, jotta hän menettäisi malttinsa ja jättäisi meidät. Mitä siitä seuraa? Kuinka moni on palannut yhteen ja eronnut moneen kertaan. Me voimme myös mielessämme tehdä eroa, ottaa etäisyyttä, kylvämällä pikku hiljaa inhoa ja vihaa toista kohtaan, jopa häntä, joka nukkuu vieressä. Mitä me silloin annamme itsellemme? Millaista elämää elämme? Kuinka moni meistä on löytänyt itsensä samanlaisista tilanteista yhä uudelleen, vaikka se toinen osapuoli olisi vaihtunut?

Inhoan tätä elämää. Elämäni on yhtä paskaa. Tämä on myös sen luokan tilaus, että ihan varmasti sanoja saa lisää samaa.

Minä olen paska. Minusta ei ole mihinkään. Inhoan itseäni. Haluan ihanan puolison. Miten olet nähnyt tämän yhtälön toimivan?

Edellä esittämäni esimerkit, ainakin osa niistä, ovat ihan itsestään selviä, eikö vain? Siihen nähden on erittäin mielenkiintoista, että juuri tuolla tavalla moni meistä elämäänsä elää, vai mitä? Emmekös me ihmiset ole ihan hulluja? Mielestäni tästäkin näkee sen, että teemme parhaamme, mutta toimimme jotenkin vanhojen toimimattomien uskomusten ja mallien varassa ja vankeina. Tiedostamattamme sitä itse, ja toisaalta, emme tiedä mitä muuta tekisimme, koska nämä ovat ne ainoat mallit, jotka olemme oppineet.

Oletko tyytyväinen siihen mitä sinun elämässäsi tapahtuu? Jos haluat muutosta, se on mahdollista. Vanhat ajatukset ja toimintatavat tuovat samaa vanhaa. Muutos edellyttää siis sitä, että sallit ajattelutapasi muuttuvan ja alat toimia uusilla tavoilla.

Niin kauan kuin meitä ärsyttää joku tai jokin, se ei tuo eikä suo meille rauhaa. Rauha tulee siitä, että päästämme irti. Hyväksymme kaiken sen mikä on, olipa kyse sitten läskeistä, kaverista tai meistä itsestämme. Tiedostamme, että päässämme liikkuu ihan hassuja jopa tuhoavia ajatuksia, mutta emme välitä niistä.

Alamme kuunnella sitä viisaampaa minäämme. Sitä joka tietää, että kaikki on hyvin ja me olemme hyviä juuri sellaisina kuin olemme. Jos meillä ei ole yhteyttä tähän viisaampaan minäämme, löydämme sen hiljentämällä tahtiamme, hiljentymällä ja kuuntelemalla.

Tapahtuu ihmeitä. Uusia ovia aukeaa ja vanhoja sulkeutuu. Elämä alkaa rullata ja maistua yhä paremmalta. Läskit sulavat ja ihmissuhteet kukoistavat – me kukoistamme. Maassa on rauha ja ihmisillä hyvä tahto. 😉