Oletko yksin?

Vietätkö juhannusta yksin? Tunnetko olosi yksinäiseksi?

Minulla on nyt edessä elämäni toinen juhannus yksin. Viime joulu oli ensimmäinen joulu, jonka vietin osin itsekseni.

Minä viihdyn yksin. Nautin omasta olosta ja rauhasta. Sitä paitsi vilskettä on riittänyt ennen juhannusta ja taas on vieraita tulossa heti juhannuksen jälkeen.

Siitä huolimatta jouluna ja juhannuksena yksinolo maistuu yksinäisyydeltä. Se minun pienempi puoleni, se joka haluaa lannistaa minua, sanoo: nyt näet millainen ihminen olet! Keiden kanssa vietät keskikesän juhlaa? Kuinka monta kutsua olet saanut? Paska mikä paska.

Hymyilen, kun kirjoitan tätä. Minulla ei ole hätää, kaikki on hyvin. Pärjään nykyisin aika mallikkaasti tuon pienemmän minäni kanssa. Ehkä juuri siitä syystä halusin ja rohkenin kuunnella sen juttuja. Halusin päästä jyvälle, mitä se yksinäisyyden tunne oikein on.

Kun uskoin pientä minääni ja lähdin mukaan sen juttuihin, siitä seurasi lisää tarinaa. Muistatkos miten olit joulunakin yksin? Ja edellisenä juhannuksena ystäväsi kutsui sinut kuule säälistä sukulaistensa mökille. Olet säälittävä ja surkea. Sitä rataa se tarina jatkuu ja jatkuu. Loppua ei ole, jos en ohjaa aatoksia muualle.

Mitä minulle tapahtui tätä kuunnelmaa eläessäni? Koin muiden hyljänneen minut, joten aloin itsekin hylkiä itseäni. Tätä seurasi tietysti paha, ahdistava olo. Kyyneleet valuivat silmistä. Sen pidemmälle en tilannetta päästänyt, vaan siirsin ajatukseni positiivisiin:

Kuinka monta juhannusseurakutsua minä olen esittänyt ystäville tänä vuonna? Mikä estää minua lähtemästä saaristoon ja iloitsemasta kesästä ja ihmisistä siellä? Se toinen juhannus, jonka olin Naantalissa, oli ikimuistoinen alkukankeuksien jälkeen. Voit myös jäädä kaupunkiin ja nautiskella kauniista kesästä siellä. Voit milloin vain ajaa Naantaliin, jonka näkymiä rakastat.

Joulu ja juhannus ovat uskomuksissani perhe- ja porukkajuhlia. Hassua. Tosiasiassahan koko elämä on yhtä juhlaa. Me olemme kaikki yhtä perhettä jokaisena elämän päivänä. Minä voin kuvitella asian siis ihan miten haluan ja myös uusiksi. Voin tehdä elämästäni helvettiä tai taivaallista.

Hyväksytyksi tulemisen tarve ja hylätyksi tulemisen pelko vähenevät, kun rakkaus itseä ja elämää kohtaan lisääntyy. En tarvitse kiirettä, kutsuja ja seuraa todistaakseni olemassaoloni oikeutta itselle ja muille. En odota muilta näyttöjä, vaan teen mistä nautin.

Oikein hyvää juhannusta ihan jokaiselle!

Halauksin, Lenita