Puhuin eilen äidille kireästi. Kärsimättömyys nousee minussa pintaan herkimmin ja kovimmin juuri äidin kanssa. Minun on helppo olla ylimielinen, kun takaraivossani pyörii häntä auttaessani ajatus, eikö se jo pikku hiljaa ala mennä jakeluun.
Eckhart Tolle sanoo osuvasti: jos luulet olevasti valaistunut, vietä viikko vanhempiesi kanssa.
Siitä tulee paska olo, kun olen äidille jotain muuta kuin lämmin ja ystävällinen. Kun antaa paskaa, saa sitä. Minä haluan olla vapaa ja onnellinen. Samaa toivon hänelle.
Äiti on haastava pala muun muassa siksi, että törmään hänessä piirteisiin, joita en ole vielä itsessäni hyväksynyt tai itselleni tunnustanut. Meissä on paljon samaa. Kerroin näistä hänelle samalla kun pyysin anteeksi.
Kiitos äiti! Sinun avullasi todellakin pääsen lähemmäksi itseäni. Samalla pääsen lähemmäksi sinua ja muita.
Ylimielisyys on pelkoa. Kyllä, sillä rakkautta se ei ole, ja jompaakumpaa sen on oltava minun maailmankatsomukseni mukaan. Olkoon vahvistuslauseeni seuraavan viikon: Kaikki on hyvin!
”Ärsyttävä, inhottava äiti”-monestikko sanon omille lapsille, että kuuluu toimenkuvaan:)) Ei vainenkaan onhan se kun omat vanhemmat ovat jo iäkkäitä, niin voiko heiltä enää vaatia luonteen muutosta, mutta kaikeksi onneksi meissä on vielä varaa kehittyä, ettemme tekisi samoja virheitä kuin näemme läheistemme tekevän. Ja kovaa yritystä se itseltään vaatii ettei anna historian toistaa itseään.
TykkääTykkää
Kiitos viestistä Marja-Liisa! Minä olen elämässäni yrittänyt muuttaa muita tosi paljon. Se tie toi vaan lisää muutettavaa ja vei voimat. Menen sille alueelle vieläkin herkästi vanhasta tottumuksesta, mutta onneksi nyt tiedostan asian paremmin ja nopeammin. Tajuan sen turhuuden ja vahingollisuuden. Tykkään siitä vertauskuvasta, jossa yritän avata kukan nuppua väkisin. Se on väkivaltaa, se repii rikki. Kaikella on aikansa ja minun tehtäväni on kunnioittaa sitä ja olla kärsivällinen. Sen olen myös oppinut, että kun menen toisen ”tontille”, tiedän että omallani on siivottavaa. Tämä ajatus auttaa minua palaamaan kotiini/minuun. Ja toisaalta vaikka saisin muutettua kaikki muut, minun elämäni muuttuu vasta kun minä muutun. Jos minun pitäisi valita yksi työkalu, jolla muuttaa itseä, se on kiitollisuus. Ja on se kyllä ihanaa, että emme kaikki ole samanlaisia. Kaikkea hyvää!
TykkääTykkää