Imetin tytärtäni yli kaksi vuotta. Jotkut asiat ja valinnat ovat olleet minulle helppoja ja tämä oli yksi niistä. Pienet rintani olivat hyvin tuotteliaat.
Annoin tissiä suunnilleen pienemmästäkin ininästä. Ajattelin, että täysi vatsa rauhoittaa.
Syö nyt niin että napa vinkuu (tai näkyy)! Tämän lausahduksen on moni meistä saanut kuulla. Ilmeisesti tuumimme aika yleisesti täyden vatsan tekevän terää. Ja kun ei sitä tiedä, milloin ruokaa saa seuraavaksi.
Alamme syödä kuin hätääntyneet koiranpennut, jotka kilpailevat ruuasta. Moni kokee aikuisenakin syövänsä liian nopeasti tai kärsii siitä, että joku läheinen tekee niin. Totta kai on syötävä nopeasti, kun kerran ruuasta on pula. Ajatus on takertunut alitajuntaamme ja nyt itsekin ihmettelemme, että mikä kiire minulla taas oli.
Jouluna syömme itsemme ähkyyn. Alitajuntamme hoitaa homman. Se raukka luulee, että ruoka rauhoittaa. Ja oikeassahan se onkin – tavallaan. Kun vatsa on niin täynnä, että kipeää tekee, voimme kiinnittää huomiomme siihen, eikä meidän tarvitse tuntea sitä tyhjää oloa, joka jo melkein nousi pintaan. Samasta syystä toiset meistä vetävät kännin jo ennen kuin pukki ehtii paikalle. Se tyhjyys, se tuska, se paniikki, se on poissa muutaman kunnon kulauksen jälkeen.
Minkälainen ravinto oikeasti rauhoittaa? Antaisin välipalaksi mieluummin hedelmiä, vihanneksia ja pähkinöitä kuin leipää tai pullamössöä. Pepe-koirani tykkää muuten kovasti omenasta, porkkanasta ja cashew-pähkinöistä. Tsekkaan joku päivä googlesta, että mitä asiantuntijat ovat mieltä moisesta koiranruuasta. Olisi kiva kuulla myös sinun mielipiteesi.
Kansa on, myös lapset, tutkimusten mukaan levottomampaa kuin koskaan. Uskon, että ravinnolla voi vaikuttaa.
Kannattaa kuitenkin välttää kaiken maailman pakkoporkkanoita. Pakon syöminen on kuin myrkkyä panisi suuhun ja se on sitten jäänyt monen elimistöön ihan traumaksi asti. Entä jos laittamalla tarjolle hedelmiä, pähkinöitä ja vihanneksia ne alkaisivat kiertää luonnollisesti. Muistan miten tuli syötyä omenoita, kun mummu kuori ja palasteli. Muuten en juuri muistanut niiden olemassa oloakaan. Kait minuun teki vaikutuksen se tarjoilukin. Minulle tarjoiltiin rakkautta.
Mitä sitten suuhun laitammekin, tehdään se hyväksyen. Ei tee hyvää syödä ja samalla ajatella, että miksi syön tätä sontaa. Kiitetään ruuasta, jota suuhun laitamme. Kiitetään myös ruuasta, jota valmistamme ja jota kotiin kaupasta kannamme.
Haluaisin kuulla rauhoittavia ruokavinkkejä. Erityisesti minua kiinnostavat ne, jotka sopivat myös lapsiperheille. Kertoisitko omasi?
Lenitan juttuja 
Hei Lenita!
Oheinen kakkuohje on kulkenut matkassani aina 70-luvun lopulta asti. Silloin tällöin ”joku” muistuttaa ja pyytää, koska saadaan taas ”Kiskon kakkua”? Kakkuohje on nimittäin peräisin TM -opistolta (TM-meditaatio), joka sijaitsi tuolloin Kiskon pitäjässä.
Kakku on paitsi terveellinen myös helppotekoinen, maukas ja tykkää pakkasesta.
TERVEELLINEN KAKKU
3 dl öljyä
1,5 dl korintteja tai rusinoita
0,5 dl taatelimurskaa
2 dl manteleita
2 rkl kanelia
2 rkl kaakaota
1 rkl inkivääriä
5 kpl banaaneja
6 dl jauhoja
2 rkl leivinjauhetta
Kaikki aineet sekaisin ja uunipannulle 170 asteeseen tunniksi! Itselläni on uunipeltiä hieman pienempi uunipannu, jossa kakusta tulee sopivan paksu ja muheva.
Voit käyttää hedelmiä ja mausteita maun mukaan!
Esim. korinttien sijaan taatelipaketti, jonka pehmennät pieneen määrään vettä.
Nautittavaa!
terv. Leena
TykkääTykkää
Hei Leena, Kiitos paljon. Tätä haluan ehdottomasti kokeilla. Lenita
TykkääTykkää
Tuo on varmaan ihmisestä kii, mikä ruoka rauhoittaa ketäkin.
Nenän edessä oleva ruoka kun on niin monen tekijän summa, toisella monipuolista, toisella yksipuolista.
Itse niin lapsia kuin vanhuksia läheltä seuranneena olen tullut siihen tulokseen että kiireetön aito läsnäolo tilanteessa rauhoittaa varmasti enemmän kuin itse ruoka. Toki se ruoka poistaa vatsassa olevan nälän, mutta ei se poista sitä aitoa läsnäoloa.
TykkääTykkää
Moi Pirjo, todella hyvä pointti. Jos tarjoilemme ja syömme negatiivista energiaa, se saattaa vaikuttaa jopa fyysisesti. Läsnäolo on ihana lahja ja kiitos! Olen valitettavasti kuullut, että esimerkiksi vanhusten laitoshoidossa on ongelmia muun muassa siinä, että henkilökunnalla ei ole aikaa odottaa, että vanhus syö, saati että hän saisi syödä omaan tahtiinsa. Toivon, että näihin asioihin kiinnitetään enemmän huomiota ja toivon, että vapaaehtoistyö lisääntyy. Esimerkiksi Tampereella Mummon Kammarissa on vapaaehtoisia, jotka kyvät vanhusten luona myös sairaaloissa. Tärkeintä silloinkin on tarjota läsnäoloa, mutta varmasti moni auttaa myös ruokailuissa. -lenita
TykkääTykkää
Hei :-{>
Kun otit tämä ruuan puheeksi niin en voi olla tuomatta esille nyt muodissa olevia superfoodseja. Olen myös kokeillut tuotteita, kaakaonipsejä, gojimarjoja ym. Koin että nuo antoivat todella energiaa, mutta hieman liiaksikin, jäin niihin koukkuun ja mieleni tuli todella levottomaksi. Eli eivät siis mielenrauhan etsijän ruokaa :-{>
Raaka kaakao esimerkiksi piriste, se lisää verenkierron vauhtia ja ajatuksen juoksuamme. Sillä myös huumaava vaikutus, kuten esimerkiksi kofeiinilla, ja siitä tulee helposti riippuvaiseksi sekä jos käyttäjä ei saa sitä säännöllisesti niin se aiheuttaa vieroitusoireita. Täytyy sanoa että hieman hirvittää että näistä tuotteista on tehty terveysruokaa, varsinkin kaakaosta. Suurin käyttäjäkunta kun nuoret, jotka jo nyt kulkevat energiajuomatölkit käsissään pitkin katuja.
Parhaita rauhoittavia ruokia olen huomannut olevan ihan kasvisruuan, ja miedosti maustetun. Sekä luomuna tietysti jos mahdollista. Ja jos makeaa tekee mieli niin hedelmät tai kotimaiset marjat pienillä lisukkeilla. Meillä näin talvella kaikki sosekeitot tekevät kauppansa ja jälkkärinä pirtelöt, sekä tietenkään unohtamatta lettukestejä silloin tällöin itse poimittujen mansikoiden kera :-{>
TykkääTykkää
Moi Pekka, minäkin katselin Ruohonjuuressa noita gojimarjoja, mutta jätin väliin, koska fiilis oli jotenkin ristiriitainen. Ihania ruokia teillä syödään, ihan tulee vesi kielelle. lenita
TykkääTykkää