Elämää kaiken ikää

Aamulehti kertoi eilen tamperelaisesta Gabriel Lászlósta, jolla on ollut ajokortti jo 75 vuotta. Tämä Unkarista kotoisin oleva herra on 99-vuotias ja ajaa autolla usein jopa neljä kertaa päivässä. Hän autoilee muun muassa kuntosalille ja kauppaan. Insinööriajon László suoritti Aamulehden mukaan viimeksi viime keväänä. Hän arvelee hyvän kuntonsa olevan pitkälti urheilun ja erityisesti miekkailun ansioita. Hän harrasti miekkailua, joka kehitti myös näkökenttää ja reagointikykyä, 79 vuotta. Ai niin, László ei tarvitse autoillessaan silmälaseja.

Tuttavapiirissäni on mies, joka täyttää tänä vuonna 97 vuotta. Hän näkee ja kuulee erinomaisesti. Hänellä on aivan uskomaton muisti ja keskustelutaidoiltaan hän on todellinen herrasmies. Pari vuotta sitten kuulin hänen pitävän koskettavan puheen eräissä rippijuhlissa.

Katselin eilen kaverini kanssa kuvia hänen vanhempiensa hääjuhlasta 50 vuoden takaa. Hänen, ei paljon minua vanhempi, viisikymppinen mummonsa näytti todellakin mummolta. Hän oli ystäväni mukaan aivan saman näköinen loppuun asti.

Minulla on jääkaappini seinässä kuva huikeasta Aira Samulinista (s.1927). Ihaílen sitä energiaa, joka hänessä ja hänestä säteilee. En ole tosin häntä koskaan livenä tavannut. Hän on valoa ja säihkettä, vaikka hänen elämäänsä on mahtunut inhimillisesti katsoen paljon myös rankkoja asioita. Upean uran tehnyt Katri Helena (s.1945) kertoi juuri radiossa haluavansa laulaa mahdollisimman pitkään. Hän mainitsi sveitsiläisestä laulajattaresta, jonka tarina kannustaa häntä. Tuo nainen on pian 80-vuotias ja esiintyy edelleen. Kaimani Lenita Airisto (s. 1937) on täyttänyt 70, mutta se ei tunnu tahtia haittaavan. Minkälaisia tarinoita sinä ikääntymisestä päässäsi pyörität? Ajatteletko niitä, jotka luovat rauhaa vai niitä, jotka herättävät levottomuutta tai pelkoa? Kumpia sitten ajatteletkin, niitä saat varmasti lisää.

Luin Hesarista, että nyt kolmekymppisistä naisista joka kymmenes elää 100-vuotiaaksi. Tuon ikäryhmän miehistä sata vuotta täyttää joka viides. Aika rankkaa, jos joku heistä sattuu ajattelemaan, että 60 on iäkäs ja vanhuus on turhaa vaivojen täyttämää aikaa. Hänen elämästään kun lähes puolet on tuolloin tuota vanhan ihmisen elämää.

Hoksasin joku päivä, että useimmilla minun ikäisilläni taitaa olla jo lukulasit. Täytän tänä keväänä 47 ja minulla ei niitä vielä ole. Olen tässä asiassa kuunnellut enemmän itseäni kuin ottanut mallia muista tai tilastoista. Hyvä minä.

Sekä itseni kuuntelu että riippumattomuus iästä ja ajasta ovat minulle haasteellisia asioita, joita saan onneksi jatkuvasti treenata. Tänä keväänä osallistuin elämäni ensimmäiseen tenttiin yliopistossa.

Tekijä: Lenita Lehtonen

Minusta on ihana ihmetellä elämää ja ihmisiä, kirjoittaa ja höpöttää. Intohimoni on auttaa ja palvella. Rakastan luontoa ja autan ihmisten hylkäämiä koiria. Olen työskennellyt vuosikymmeniä viestinnän, koulutuksen ja hyvinvoinnin parissa. Olen toiminut pitkään yrittäjänä ja viestintäkonsulttina. Koulutukseltani olen merkonomi ja terveystieteiden maisteri.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s