Paljonko aikaa lapsellesi annat?

Suomalaisen murkun vanhempi antaa lapselleen todella minimaalisesti aikaa. Ihan vain muutaman minuutin päivässä, jos tutkimuksiin on luottaminen.

Luin tosiaan tutkimuksesta, jonka mukaan suomalaiset nuoret kertoivat viettävänsä perheen kanssa viikolla neljä minuuttia päivässä ja viikonloppuisin peräti yhdeksän minuuttia päivässä. Voitte arvata, että kavereiden ja telkkarin sun muiden vempeleiden kanssa aikaa vietettiin paljon enemmän.

Minkälaista tukea me voimme nuorillemme antaa, jos nuo tiedot ovat edes suunnilleen tosia? Ruokaa, majoitusta ja niitä pelejä sekä vehkeitä ei sovi vähätellä, mutta lapsille tekee hyvää saada kannustusta, tukea ja huomiota. Ajatella, jos osaisimme kuunnella, emmekä tietäisi nuoren puolesta, emme saarnaisi tai manipuloisi. Miten paljon helpompaa silloin on kasvaa ihmiseksi, joka uskoo itseensä ja osaa ajatella? Miten paljon helpompaa silloin on oppia kunnioittamaan ja arvostamaan muita?

Yhdessä ruokailu on mielestäni mainio tapa viettää aikaa yhdessä. Taas tutkimukset kertovat, että tällaiset yhteiset ruokahetket ovat vähentyneet. Siinä jää herkullinen seurustelumahdollisuus hyödyntämättä.

Olen kuullut usean nuoren sanovan, että se ei koskaan kuuntele. Minä olen sanonut samaa vanhemmilleni ja tyttäreni sanoi aikanaan minulle. Jos tällaista viestiä saamme ja jos oikeasti haluamme kehittää suhdettamme lapsiimme, saamme mainion tilaisuuden tutkia itseämme. Voimme kiittää lasta tiedosta. Kukapa ei voisi löytää itsestään puolta, joka ei kuuntele. Kuuntele siis nimenomaan niin, että ei itse tiedä paremmin, vaan kuuntelee avoimesti suurella sydämellä ja rauhassa.

Jos esittäisit lapselle päivässä vain yhden kysymyksen, kannattaisiko sen olla ”Mitä sinulle kuuluu?” mieluummin kuin esimerkiksi ”Onko läksyt tehty?”.