Eikö ole kaunis?

Niin kauan kun kiinnitämme huomion kauneuteen, näemme ja koemme kauneutta. Se, mikä on, riittää meille sellaisenaan. Kohta ajatus ottaa vallan ja me mietimme, mikä se oikein on? Pian tuumimme, että sitten se vasta kaunis on, kun se on auki. Nyt toivommekin sen jo aukeavan. Haluamme nähdä millainen siitä tulee.

Tiedostamme kuitenkin, että emme voi tehdä mitään, emme voi aukaista sitä. Emme voi muuttaa sen rytmiä. Jos nyt aukaisemme sen, me revimme sen rikki. Sitä emme sentään halua tehdä.

Niin me kuitenkin teemme usein toisillemme. Me emme pelkästään halua toisen olevan toisenlainen, vaan me vaadimme sitä. Me emme suostu näkemään lähimmäisemme kauneutta, ennen kuin hän on ja toimii meidän vaatimustemme ja meidän rytmimme mukaan. Kyllähän me tiedämme, että sen juomisen on loputtava nyt. Lenkkeily on aloitettava tänään. Tuon puhetavan on muututtava välittömästi.

Jos otamme tuon silmun viestin vastaan, me tiedämme, että emme todellakaan voi muuttaa muita. Siinä yrittämisessä menetämme vain kyvyn nähdä kaiken kauniin ympärillämme, myös hänessä, jota yritämme muuttaa, itsestämme puhumattakaan. Rakastan ja hyväksyn itseni, kun olen kymmenen kiloa laihempi. Se, mitä nyt olen ja eilen tein, ei kelpaa.

Että olen tuon silmun puolesta onnellinen. Sille on aivan samantekevää, mitä minä siitä ajattelen. Jos se olisi ihminen, se mitä todennäköisimmin käyttäisi paljon aikaa sen miettimiseen, mitä minä siitä tuumin. Se yrittäisi tehdä kaikkensa, jotta minä saisin siitä hyvän kuvan. Se yrittäisi aueta, se kokisi epäonnistuneensa ja se tuntisi syyllisyyttä tuosta epäonnistumisesta.

Ihminen on kyllä sitkeä laji. Voisimme silti hyvinvointimme nimissä ottaa silmusta mallia.

Tekijä: Lenita Lehtonen

Minusta on ihana ihmetellä elämää ja ihmisiä, kirjoittaa ja höpöttää. Intohimoni on auttaa ja palvella. Rakastan luontoa ja autan ihmisten hylkäämiä koiria. Olen työskennellyt vuosikymmeniä viestinnän, koulutuksen ja hyvinvoinnin parissa. Olen toiminut pitkään yrittäjänä ja viestintäkonsulttina. Koulutukseltani olen merkonomi ja terveystieteiden maisteri.

2 vastausta artikkeliin “Eikö ole kaunis?”

  1. Kiitokset Lenita taas hienosta kirjoituksesta :-{>

    Kuten sanoit on opeteltava luopumaan, kaikesta. Ja luonto on erittäin viisas opettaja. On opittava rauhoittumaan, olemaan arvostelematta ja päästämään irti.

    Olen viime aikoina huomannut itsessäni ”maailmanparantajan” heräävän aina aika-ajoin, joka yrittää saada ihmiset ymmärtämään että toisin toimimalla he voisivat paremmin. Mutta tämä myös lähtee omasta näkemyksestä, yrityksestä muuttaa jotain, eikä asioiden hyväksymistä sellaisena kuin ne ovat.

    Jokainen meistä kasvaa omia aikojaan, omasta tahdostaan, kun sen aika, ei pakottamalla. Ja silloin voimme olla tukena. Ja vaikka ei kasvaisikaan, niin meistä jokainen on siltikin kaunis sekä arvokas juuri omana itsenään, luojan luomana.

    Pekka

    Tykkää

    1. Kiitos Pekka, viisaita kirjoitat.

      Itse olen viime aikoina miettinyt tätä blogin kirjoittamistakin. Tämän kautta ruokin myös maailmanparantajaani liittyviä ”heikkoja” puolia. Toisaalta tiedän tietäväni hyvin vähän ja sitten sorrun taas tietämiseen… Voisin ihmetellä enemmän, koska olen aina ollut hirmu utelias. Oikotietä onneen ei kait ole :). Taidot kehittyvät treenaamalla. Mitä puhtaammin opin ilmaisemaan itseäni, sitä parempi on yhteys itseeni ja muihin. Sama koskee tietysti kaikkia meitä ja kaikkia vuorovaiktuksen muotoja. Nyt just tätä kirjoittaessani tuntuu hyvin selvältä, että olemme todellakin kaikki yhtä 🙂
      Kaunista kesää sinulle ja perheellesi. -lenita

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s