Leikitäänkö luksusrouvaa?

Tapasin Jyväsjärvessä, todellakin vedessä, upean leidin. Hän täyttää kohtapuoliin kahdeksankymmentä vuotta. Sain kuulla hänen miehensä sairastavan Parkinsonin tautia ja jonkin aikaa sitten siirtyneen laitoshoitoon. Se on iso juttu ihmisille, jotka ovat olleet onnellisesti aviossa viisikymmentäkaksi vuotta.

Tiedustelin daamilta, että miten hän pitää itsestään huolta. ”Leikin joka aamu luksusrouvaa”, hän kertoi nauraen. ”Kun herään, laitan kahvin tippumaan ja teen voileivän. Sitten lähden järveen uimaan, järvi kun on tässä aivan talon vieressä. Kun palaan, pujahdan ilkosillani lakanoiden väliin ja nautin aamiaisen sängyssä lehteä lukien pikkurilli pystyssä.”

Olin häikäistynyt ja kysyin, miten hän on osannut kehittää tällaisen leikin. ”Pula-aikaan äiti aina kannusti käyttämään mielikuvitusta. Teimme siskoni kanssa jäätelöt perunamuusista laittamalla muusia voipaperin sisään.” Äiti täyttää muuten ensi vuonna sata vuotta ja on edelleen myönteinen ihminen.

Luksusrouvaa, -herraa tai -pariskuntaa voi varmasti leikkiä monella tavalla. Onko sinulla kokemuksia ja ehdotuksia, jotka voit jakaa kanssamme? Leikittekö joskus luksusperhettä? Tapaamani nainen kertoi yleensä aina kattavansa pöydän kauniisti.

Mielikuvitus on huikea voimavara aina, mutta mikä voima sillä onkaan, kun elämme rankempia vaiheita. Myöskään leikkiä ei kannata koskaan unohtaa. Sekin on osa meitä, osa elämää.