Läsnäolo auttaa

Ystäväni saattoi minut juna-asemalle viime viikolla. Hän tuli apuun, koska minulla oli tyttäreni koira ja paljon tavaraa mukana. Hän kantoi iloisena osan raskaasta kuormastani ja saatteli meidät junaan.

Seuraavana päivänä hänen rakas puolisonsa menehtyi. Nyt minä haluaisin vuorostani ottaa ja kantaa osan ystäväni taakasta, vaan se ei taida olla mahdollista. Kysyn asiaa häneltä ja hän vastaa kauniisti, että läsnäolo auttaa.

Kuolemaa on niin vaikea käsittää. Olen iloinen ystäväni puolesta, sillä hän sai elää pitkän liiton rakastamansa hienon ja huomaavaisen miehen kanssa.

Mies tiesi, että kuolema oli lähellä ja hän totesi silittäen vaimonsa kättä ja poskea, että sellaista se elämä on.