Kyllä koiran elämä on helppoa, huomaan ajattelevani, kun katselen iloisesti leikkivää Tacoa. Samassa mieleeni tulee toinen ajatus, joka tekee edellisestä hyvin ristiriitaisen. Miten ihmisen armoilla koira onkaan.
Tapasimme Onnin, kivan Viipurista tuodun kaverin. Se oli hylätty, kuten niin moni muukin koira Venäjällä. Onnin emäntä kertoi, että venäläiset eivät jostain syystä mistään hinnasta lopeta koiraa, vaan kun sitä ei enää syystä tai toisesta haluta pitää, se hylätään. Viipurin löytökoirista enemmän täältä.
Toinen tuttavani odottelee parhaillaan uutta perheenjäsentä saapuvaksi. Ron tulee Espanjasta. Tämä vasta puolivuotias pikkukaveri löydettiin moottoritien parkkipaikalta. Olen parista lähteestä saanut kuulla, että Espanjassa koiria myös lopetetaan, mutta se voidaan tehdä hyvin julmasti. Ronin elämää voi muuten seurata täällä.
Miten suuri lahja ihmiselle onkaan suotu, kun meillä on mahdollisuus valita, miten kohtelemme itseämme ja muita. Kun kohtelemme muita huonosti, se on merkki siitä, että voimme huonosti ja meidän on aika kohdella itseämme paremmin. Mitä paremmin voimme, sitä parempia ja myötätuntoisempia valintoja teemme.
Tacon ja Onnin kuvasi Meri Kajander. Kiitos!
Lenitan juttuja 