Olen saanut kokea monta antoisaa juttuhetkeä ulkoiluttaessani tyttäreni Taco-koiraa. Kävelin juuri tunnin ihanan parin kanssa. Juttumme alkoi koirista, mutta lähes koko yhteisen taipaleemme pariskunta kertoi ulkomaanmatkoistaan. Silmät loistaen nuo yli seitsemänkymppiset jakoivat kokemuksiaan ja vastailivat iloisesti kysymyksiini, joita innostuneena esitin.
Pariskunta toivoi, että saisi tehdä vielä lukuisia retkiä. ”Nyt kiehtoo Etelä- ja Väli-Amerikka, mutta jos ja kun kunto heikkenee, otetaan toinen kierros Eurooppaa”, he sanoivat nauraen. Molemmat ovat kiinnostuneita uusista asioista, joten samaan kohteeseen he eivät yleensä palaa ja niinpä monta maata on tullut nähtyä. Kysyin, että mikä on ollut hienoin reissu ja sain kuulla, että se oli Brasilian kiertomatka. Samalla reissulla oli nähty myös pala Argentiinaa ja Paraguayta.
Minä onnittelin herrasväkeä siitä, että heillä on yhteinen rakas harrastus. Onni näkyi parin silmistä. He kertoivat, että toisin kuin muut sukulaiset, he eivät olleet hankkineet mökkiä, vaan olivat päättäneet satsata reissaamiseen. ”Eläkkeet eivät ole suuret, mutta koska emme polta, emmekä juuri juo, jää rahaa pariin vuotuiseen matkaan”, he tarkensivat.
Sainpa onnitella pariskuntaa siitäkin, että nauttivat elämästään, tekevät sitä mistä tykkäävät, sen sijaan, että eläisivät yhteisiä eläkepäiviään säästääkseen kaiken lapsilleen.
Lenitan juttuja 