Koirapuistossa sattuu

”En ole koskaan nähnyt koirapuistossa mitään ikävää”, totesin. Samana iltana meille sattui.

Helsingissä on yli 80 koirapuistoa ja me kävelimme eilen kolmen kautta Rajasaareen, jota olen kutsunut kauneimmaksi ja suurimmaksi koskaan näkemäkseni koirapuistoksi. Tyttäreni koira Taco on juossut siellä innossaan monen karvakuonon kanssa. Joskus olemme viettäneet siellä useita tunteja.

Eilen Taco innostui samasta nartusta, johon myös saaren suurin koira oli ihastunut. Taco painaa 3,9 kiloa ja tuo toinen kaveri yli 40. Se suuttui ja kävi kiinni.

Näin tilanteen ja sen miten Taco juoksi minun suuntaani huutaen. Otin pojan syliin ja huomasin sillä olevan kyljessä iso ”möykky”. Pelkäsin, että sen sisäkalut ovat tulossa ulos. Olin aika paniikissa. Tuoreessa muistissa oli oman Pepe-koirani menetys.

Minulla oli 20 euroa taskussa ja me ajoimme taksilla Viikin pieneläinasemalle. Taksikuski antoi tilitiedot ylimennyttä vajaan kymmenen euron summaa varten. Näin ihania ihmiset ovat.

Tacoa ruhjoneen koiran omistaja tuli perässä omalla autollaan. Hän avusti tutkimuksissa ja hoiti kaikki kulut. Ihastuttava nuori nainen oli hänkin silminnähden huojentunut siitä, että selvisimme suhteellisen vähin vaurioin. Kuten eläinlääkärikin totesi, iso koira ei ollut ollut tosissaan. Tacon korvassa, jalassa ja silmäkulmassa oli pienet haavaumat ja kyljen turvotus näyttää pahemmalta kuin on. Kylki punotti, mutta pureman jälkiä siitä ei onneksi löytynyt. Saimme kipulääkettä ja antibioottikuurin.

Minä opin, että en enää vie Tacoa koirapuistoon, jossa on isoja koiria. Uusi ystävämme oppi, että ei enää vie koiraansa puistoon, jossa on pieniä koiria. Onneksi Helsingissä on monta puistoa, joissa on omat tilat pienille ja isoille koirille.

En voi olla vielä kertomatta tyttäreni reaktiosta. Olin soittanut hänelle eläinlääkärista ja kertonut tilanteen. Kun olin lähdössä lääkäristä, vastasin Netan soittopyyntöön. Hän piti tärkeänä antaa tiedoksi Tacoa loukanneen koiran omistajalle, että tämän ei tule kantaa asiasta huonoa omaatuntoa. Tällaista voi sattua,se oli vahinko. Emme voi mennä koirista takuuseen. Ojensin puhelimen tytölle ja nuoret naiset juttelivat hetken. En osaa sanoin kuvailla sitä kiitollisuuden ja ilon tunnetta, jota siinä hetkessä tunsin.

Tekijä: Lenita Lehtonen

Minusta on ihana ihmetellä elämää ja ihmisiä, kirjoittaa ja höpöttää. Intohimoni on auttaa ja palvella. Rakastan luontoa ja autan ihmisten hylkäämiä koiria. Olen työskennellyt vuosikymmeniä viestinnän, koulutuksen ja hyvinvoinnin parissa. Olen toiminut pitkään yrittäjänä ja viestintäkonsulttina. Koulutukseltani olen merkonomi ja terveystieteiden maisteri.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s