Menolippu

Menolippu on hankittu. Lähden matkaan sunnuntaina.

En kumma kyllä tunne mitään erityisen voimakkaita tunteita. Olen utelias mutta vailla suuria odotuksia. Joku kysyi, että pelottaako. Eipä juuri.

On haikeaa jättää läheiset, mutta onneksi tavoitan heidät puhelimen ja tietokoneen välityksellä. Skypen asensin eilen ja onhan minulla Facebook. Sinulle kirjoitan kuulumisia tänne blogiin, kunhan saan yhteydet toimimaan.

Tacon haluan laittaa matkalaukkuun, mutta se ei kai onnistu, koska kyseessä on Netan koira.

Milloin saan seuraavan kerran koskettaa toista ihmistä tai paijata koiraa? Te, joilla on rakkaat lähellä, kosketelkaa toisianne ja pitäkää hyvänä nelijalkaisia ystäviämme. Saankohan minä uusia ystäviä?

Joskus mietin, että mitä järkeä on lähteä. En osaa siihen vastata, mutta tiedostan, että niin on tehtävä.

Välillä kadehdin tuttavia, jotka ovat tehneet pesänsä lapsuutensa maisemiin ja siellä tyytyväisinä häärivät. Ei voi mitään. Olen iloinen heidän puolestaan, mutta se ei näytä olevan minun juttuni. Mikä sitten on? Siihenkään en osaa vastata, mutta eiköhän se pikku hiljaa selviä.

Ja mitä tulee tähän reissuun, voin aina tulla maitojunalla takaisin.

Tekijä: Lenita Lehtonen

Minusta on ihana ihmetellä elämää ja ihmisiä, kirjoittaa ja höpöttää. Intohimoni on auttaa ja palvella. Rakastan luontoa ja autan ihmisten hylkäämiä koiria. Olen työskennellyt vuosikymmeniä viestinnän, koulutuksen ja hyvinvoinnin parissa. Olen toiminut pitkään yrittäjänä ja viestintäkonsulttina. Koulutukseltani olen merkonomi ja terveystieteiden maisteri.

4 vastausta artikkeliin “Menolippu”

  1. Koskettelua
    Yhdyn neuvoosi toisen ihmisen tai koiran, kissan tai muun ystävän koskettelusta, silittämisestä. Joka aamu töihin lähtiessä silitän ja paijaan koiraani, lepertelen sille miten ihana se on. Toivon, että se sen avulla jaksaa odottaa minua, kun tulen töistä. Saman haluaisin tehdä toiselle ihmiselle, jos sellainen vierelläni olisi. Sen avulla jaksaisi päivän töissä ja olisi hyvä mennä taas kotiin. Pitäkää ihmiset toisianne hyvänä ja antakaa hellyyttä läheisillenne.

    Tykkää

    1. Kiitos Onni! Uskon, että tuo rentouttaa sekä sinut että koirasi 😀

      Joku vinkkasi, että kannattaa kertoa koiralle milloin saapuu ja sitten mielikuvissa nähdä koira sellaisessa vaalenpunaisessa ihanassa ”positiivisuuden ja voiman ”pilvessä”. Silloin olemme ja välitämme hyvää energiaa sen sijaan, että säälittelisimme tai surisimme. Koira vaistoaa niin paljon. Moni koira yrittää myös tasapainottaa tunneilmaa. Jos lähdemme hyvillä mielin, sekin voinee rentoutua.

      Tärkeä on myös aika, jolloin olemme poissa. En ihmettelisi, vaikka se ”lukisi” tunneimastomme myös silloin kun olemme poissa. Sitä paitsi olemme aivan eri ihmisiä riippuen siitä näemmekö läheisemme, ihmiset ja eläimet, positiivisessa pärjäämisen ja luottamuksen valossa, silloinkin kun he eivät ole läsnä. Olemme aurinkoisempia ja voimaakkaampia. Se tekee hyvää kaikille.

      Minulla on todellakin monta hyvää syytä iloita nyt Tacosta ja näistä hetkistä ennen matkaan. Sen sijaan, että valitan eroa. Parempi on luottaa siihen, että koira pärjää ilman minuakin!

      Totta, sellaiset läheiset, joita saa hiplailla, halia ja pussailla ovat suuri rikkaus ja rakkaus. Kiitos ihanasta kommentista ja kaikkea hyvää sinulle ja koirallesi 🙂

      Tykkää

  2. Sain Lenitan blogisivun osoitteen yllätyksenä – ja ihastuttavana yllätyksenä!

    Lukemisessa olen vasta viime vuoden helmikuussa, mutta jokainen ajatus on sitä ”ihmisyyttä”, jota me kaikki tarvitsemme ja jota olen omassa elämässäni yrittänyt toteuttaa. (…ehkä jo onnistunutkin – täytin keväällä 60 vuotta…)
    Melkein jokainen ”ajatelma” on herättänyt halun kirjoittaa oma ajatusvastineeni, mutta olen myöhässä 🙂

    Tuo Onnin lempeä vastaus Lenitalle pakotti sormeni tanssimaan näppäimistöllä.
    Minulla on kisuleita, joita kohtelen samalla hellyydellä, ja sama elämään suhtautuminen on Ihanassa-Lenitassa; tarvitsemme monen monta ”Lenita-kopiota” hyvän elämän edellytykseen.

    Halit Lenitan sivun lukijoille!

    Tykkää

    1. Kiitos Ulla!

      Ihanaa saada tänne ajatusvastineitasi. Anna palaa vaan 😀

      Totta, on tärkeää, että yhä useampi meistä kirjoittaa ja puhuu positiivista asioista. Se mahdollisuus on meillä kaikilla. Minulla on taipumus keskittyä negatiiviseen, virheisiin ja puutteisiin. Se ei tee hyvää. Niinpä kirjoitan täällä aiheista, jotka minua kiinnostavat ja kiehtovat. Kirjoitan seikoista, joita näen. Kirjoitan asoista, joissa haluan kehittyä jne.

      Niin moni juttu on kesken, ei vain minussa vaan koko maailmassa. On parasta oppia elämään keskeneräisyyden kanssa, maailma ei tule valmiiski, emmekä näin ollen mekään. Juttuja, joista kirjoittaa, piisaa.

      Kirjoittelemisiin rakas Ulla!

      PS. Terkkuja kisuleille!

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s