Ilman ikävää

Että tällainen maisema minulla. Kuvasin aamulla. Huone on valoisa, koska tänne paistaapi aurinko.

Kohta tulee kaksi kuukautta siitä, kun lähdin Suomesta.

Aika erikoista, mutta en ole tuntenut ikävää. En ole ikävöinyt edes tytärtäni. Vai olenko? Minkälainen tunne se ikävä oikeastaan on?

Muistan sen raastavan ahdistavan tunteen, kun olisin halunnut olla toisaalla kuin olen, olisin halunnut olla ”hänen” luonaan. Silloin oli todella vaikea olla siellä missä olin. Moni kaunis asia jäi havaitsematta. Uskon kyllä, että myös ikävä on kaunista, jos sen sellaisena haluaa nähdä, eikä kyse ole kovasta ahdistuksesta.

Nautin suunnattomasti siitä, että saan olla täällä. Kulkea kaduilla, piipahtaa teellä ja valikoida hedelmiä hedelmäkaupoissa. Minun on hyvä olla. Tosin olen kyllä varsin erikoisessa tilassa. Muistini pätkii pahasti ja looginen ajattelukykyni on lähes olematon. Paikalliset lohduttavat sanoen ”No te preocupes, es normal” (älä huoli, se on normaalia). Kyse on ilmeisesti siitä, että kaikki on uutta, kieli, opinnot, kaupunki jne. Toivottavasti.

Asun vanhassa kaupungissa, vanhassa kaupungiosassa, aivan keskustassa.

Olen tainnut tiedostamattani ajatella, että minun pitäisi tuntea ikävää. Ohi kiitää myös ajatus, että voinko loukata lastani tunnustamalla, että en ikävöi häntä. Millainen äiti se on, joka ei ikävöi lastaan? Ikävää tuskin kannattaa sotkea välittämiseen ja rakkauteen. En ole myöskään huolissani lapseni puolesta. Ihanan vapauttavaa, varmasti myös hänelle.

Mikä on ikävän ja kaipauksen ero? Olisiko kaipaus vähän kevyempi tunne? Molemmat varmaan riippuvat siitä, miten itse kukin on ne (tiedostamattaan) omien kokemuksien myötä itselleen tulkinnut.

Parasta, mitä voin tehdä, on olla itselleni rehellinen. Huh, minun ei siis ole syytä alkaa rakentaa ikävää. Saisin sen varmasti halutessani aikaan.

Moni sanoo, että ihminen ei paljon muutu. Riippuu taas varmaan tulkinnasta, mutta kyllä minä ainakin olen muuttunut tässäkin asiassa niin paljon, että en voi olla asiaa ihmettelemättä. Kaikki on mahdollista.

Kovin erilaista kuin meillä. Vanhoja taloja ja kapeita kujia sekä aurinkoa.
Mainokset

Tekijä: Lenita Lehtonen

Minusta on ihana ihmetellä elämää ja ihmisiä, kirjoittaa ja höpöttää. Intohimoni on auttaa ja palvella. Rakastan luontoa ja autan ihmisten hylkäämiä koiria. Olen työskennellyt vuosikymmeniä viestinnän, koulutuksen ja hyvinvoinnin parissa. Olen toiminut pitkään yrittäjänä ja viestintäkonsulttina. Koulutukseltani olen merkonomi ja terveystieteiden maisteri.

2 vastausta artikkeliin “Ilman ikävää”

  1. Älä kulta ikävöi mitään – rakasta vain…

    Ikävöimällä ikävää, menetät nykyisesi…

    Lähetän sinulle, (ja olen jo lähettänyt pari kuukautta), pelkkiä hyviä ajatuksia – ilman sitä ikävää – se on stressaavaa 😀

    Halaukset

    Tykkää

    1. Kiitos kulta Ulla!
      Ilmankos minulla on ollut niin hyvä olla, kun olen saanut vastaanottaa hyvää sinulta 😀
      Juu ei ikävöidä. Toivon, että muutkaan äidit eivät kysele, että onko (onhan) lapsella ollut ikävä äitiä. Hämmennämme pienen pään ja jotta äiti ei olisi surullinen, eikä pettyisi, lapsi saattaa alkaa jossain vaiheessa tuottaa äidin toivomia vastauksia. Emme tule ajatelleeksi, että himmaamme läsnäolon ja nautinnon mahdollisuutta. Istutamme lapsen päähän käsityksen siitä, että ilman ikävää on paha ja tekee pahaa läheisille. Lapsi alkaa kokea syyllisyyttä vapaudentunteesta ja kerran päähän juurtunut malli on tiukassa ja saatamme kantaa sen aiheuttamaa taakkaa läpi elämän. Harvan on helppo nauttia vapauden tunteesta, olla tässä ja nyt. En halua tällä ajuskuviolla nyt syyllistää muita äiteja, tiedän, että kaikki tapahtuu tiedostamatta, mehän haluamme hyvää lapsillemme.

      Kaikkea ihanaa sinulle Ulla!

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s