On todella kiva opiskella nuorten kanssa! Täkäläiset nuoret lähtevät innolla mukaan kaikkeen mahdolliseen, ainakin meidän tiedekunnassa. Tunneilla käydään erittäin aktiivista keskustelua ja olen ihmeissäni ihastellut, miten hyviä ja valmiita esiintyjiä nämä nuoret ovat.
Ennen lähtöä luin suomalaisten vaihtokokemuksia Espanjasta ja mietin, että miten pärjään, kun mielestäni aika moni kirjoitti, että täkäläiset yliopisto-opiskelijat ovat kovin nuoria ja lapsellisia. Moni pohti, että vaihtoon olisi kannattanut lähteä aiemmin.
Minä olen 48 ja oletan suomalaisten vaihtareiden keski-iän olevan alle 25. Muiden maiden vaihto-opiskelijat ovat suunnilleen tyttäreni ikäluokkaa eli alle 22-vuotiaita ja paikalliset opiskelijat ovat pääosin 18-23 vuotiaita. Minulla ei ole ollut mitään ongelmia asian suhteen. Hieman jännitin, että miten täkäläiset nuortet suhtautuvat minuun, ihan turhaan.
Niin siinä on minunkin kohdallani käynyt niin, että mitä enemmän ikää on karttunut, sitä lapsellisemmaksi olen tullut. Olen tosin aina nauttinut kovasti nuorten seurasta. Ettei se vaan olisi nuorekkuuteni salaisuus?
Anne, ranskalainen tyttö kuvan oikeassa laidassa, sanoi minulle, että meistä on todella upeaa, että olet vaihto-opiskelijana 48 vuotiaana. Tuumin, että ehkä joku heistä muistaa minut, kun jossain vaiheessa elämäänsä pohtii jotain mahdollisuutta ja ajattelee ensin olevansa siihen liian vanha.
Koen, että saan oppia nuorilta valtavan paljon. Laitoksemme espanjalaiset opiskelijat ovat aivan käsittämättömän hyviä kannustajia. Siis noin yleisesti, aina löytyy myös poikkeuksia, mutta kannustus tulee voimallisesti esille. Olen saanut huomata ja kokea sen monella tavalla. Olin pitänyt aamulla esityksen ja möhemmin menin kahvilaan. Huomasin parin pojan nostavan peukkua ja huutavan, että pidit tosi hyvän esityksen. Tässä vain yksi esimerkki. Minulla on näitä vaikka kuinka. Häikäisevää! Ja jos olen töpännyt, he sanovat lähes varmasti, että älä huoli, ei käynyt kuinkaan.
Lenitan juttuja 