Terveisiä hyväntekeväisyyspirskeistä

Hyväntekeväisyys pidentää ikää ja vaikuttaa terveyteen positiivisesti. Tämän johtopäätöksen ovat tehneet suomalaisetkin tutkijat. Meillä ruotsinsuomalaiset, varsinkin naiset, osallistuvat muuta väestöä ahkerammin hyväntekeväisyysjuttuihin. He ovat terveempiä pidempään ja elävät muuta väestöä kauemmin. Kyse on tietysti keskiarvoista eli moista lupausta ei voi antaa yksittäiselle ihmiselle.

Se on niin palkitsevaa, kun tekee hyvää. Kun olen tarhalla rapsuttelemassa ja hieromassa koiria, unohdan kaiken muun. Sitä vaan on siinä tilanteessa. Se on minusta hämmästyttävää, sillä etukäteen ajattelin, että sääli täyttäisi minut ja karkottaisi kykyni nauttia ja keskittyä tähän hetkeen. Kun kosken koiraa, se on kuin taikaa. Toisaalta hyvänolon tunne tulee myös koppien ja häkkien siivouksesta.

Me keräsimme rahaa Granadan Alboloten turvakodin ihmisten hylkäämille koirille ja kissoille järjestämällä kesäkekkerit kaupungintalon edessä. Kivaa oli. Me tarkoittaa yhdistystä nimeltä Asociación Amigos de los Animales en Granada eli suunnilleen se on yhtä kun Granadan eläinten ystävien yhdistys. Yhdistys ylläpitää hylättyjen kissojen ja koirien turvakotia.


Yhdistys ei ole mitään ilman ihmisiä, jotka antavat sille aikaansa. Meillä on ihanaa porukkaa, mutta enemmän apua tarvitaan. Tässä aktiivit Conchi ja Nati.


Meillä oli tietysti myös kirpputori.


Juttua piisasi. Carmen hymyilee ja nauraa tuttuun tapaa. Jotkut sanovat, että koira voi tulkita naurun irvistykseksesi. Koirat rakastavat tätä nauravaa naista. Uskon, että tunnistavat hänen energiansa.


Naiset myivät teepaitoja.


Tämä oli ihmisten juhla, mutta oli joukossa muutama koirakin, kuten Teo-pentu. Joku oli jättänyt sen viime viikolla tarhan eteen. Illan pimetessä liittyi joukkoomme taas uusi koira, sillä pari naista tuli kertomaan, että 50 metrin päässä, erään auton alla, on nyt ollut kaksi päivää pieni valkoinen koira. Se saatiin sieltä houkuteltua ja yksi vapaaehtoinen otti sen mukaansa. Suuri ongelma on se, että eläimiä on tulossa joka puolelta, mutta tarha ja sijaiskodit ovat täynnä.


Oli meillä bändikin ja baarista sai syötävää (vapaaehtoisten tekemiä tapaksia) ja juotavaa.


Lisää ihania vapaaehtoisia.

Tekijä: Lenita Lehtonen

Minusta on ihana ihmetellä elämää ja ihmisiä, kirjoittaa ja höpöttää. Intohimoni on auttaa ja palvella. Rakastan luontoa ja autan ihmisten hylkäämiä koiria. Olen työskennellyt vuosikymmeniä viestinnän, koulutuksen ja hyvinvoinnin parissa. Olen toiminut pitkään yrittäjänä ja viestintäkonsulttina. Koulutukseltani olen merkonomi ja terveystieteiden maisteri.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s