Lahjavinkit 3.

”Ovikello soi, kukahan siellä mahtaa olla” tyyppiset yllätysvierailut ovat kai nykyisessä kiirettä pitävässä maailmassa jääneet vähiin. Minua on tällä viikolla kuitenkin ilahdutettu parilla melkein vastaavalla lahjalla. Alkuviikosta ystäväni laittoi tekstarin kysyen, että sopiiko tulla hetken päästä visiitille ja eilen toinen ihanainen esitti melkein saman kysymyksen Facebookissa. Viimeksi mainittu tuli ovesta tunnin päästä vastaleivottujen piparien kanssa. Mikäs sen parempi lahja voisi olla? Toinen lahjoittaa omaa aikaansa.

Upea lahja on tämä seuraavakin: Eräs ihana ystäväni kyyditsi minut muutama päivä sitten taajaman ulkopuolella olevaan ostoskeskukseen ja toinen on luvannut tehdä niin, kun seuraavan kerran tarvetta ilmenee. Oletan, että ihan huippu lahja olisi tämäkin monelle autottomalle, liikuntarajoitteiselle tai muuten vaan seuraa halajavalle.

Autoin juuri vanhusta lähimarketissa hedelmien punnitsemisessa ja muistin, että tällaisetkaan asiat eivät ole itsestään selviä. Mies tuli markettiin taksilla ja minä mietin, miten erilainen onkaan tunnelma, kun kyydin tarjoaa ystävä tai naapuri. Hyvä silti, että taksikin saa hommia, mutta ei se vastaa palvelusta pyyteettä tarjoavan lähimmäisen tukea. Myös kyyti hautausmaalle olisi varmasti todella iso asia monelle vanhuksille. Liikkuminen pimeässä ja lumessa yksin ei ole kaikille simppeliä. Toisen ihmisen käsivarrelle ja läsnäololle on tilausta.

Koska aiemmin mainitussa Facebookissa voi seurata ihmisten touhuja, niin luinpa erään kaverin osallistuvan tänään suvun joululounaalle. Eikä sitä syöty kotikaupungissa, vaan pariskunta sai tehdä matkan pääkaupunkiin. Tuntuivat ottavan ilon irti reissusta ja nautiskelevan hotelliviikonlopusta.

Mielestäni hieno idea tuollainen suvun joululounas ja sekin voi olla tosi hyvä ratkaisu, että se syödään näin ajoissa. Ehkä sakki välttyy muutamalta stressaavalta reissulta joulupyhinä. Sen joulurauhan saavuttaminen kun ei muutenkaan ole itsestään selvyys.

Pidän kovasti Joulumaa-kappaleen sanoista. Tykkään laulaa sitä ja kuuntelen sitä mielelläni Katri Helenan laulamana. Oletko kiinnittänyt huomiosi laulun sanoihin?

Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy;
Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy
Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa
Itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa

Joulumaa on muutakin kuin tunturi ja lunta
Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta
Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä
Joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä

Joulumaasta kuvitellaan paljon kaikenlaista
Kuinka toiveet toteutuu ja on niin satumaista
Voi, jos jostain saada voisin suuren puurokauhan
Sillä antaa tahtoisin mä maailmalle rauhan

Joulumaa on muutakin kuin pelkkää toiveunta
Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta
Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä
Joulumaa, jos jokaiselta löytyy sydämestä

Joulumaasta uskoo moni onnen löytävänsä
Mutta sepä kätkeytyy tai narraa etsijänsä
Onnea kun mikään mylly valmiiksi ei jauha
Itsestään on löydettävä ihmisen vain rauha

Kannattaa kuunnella itseään. Jollekin voi olla helpompaa viettää perheensä kanssa tunteja kuin koko viikonloppu. Jos se on jo moneen kertaan huomattu, niin ehkä silloin on rauhan nimissä parempi satsata ja rajata yhdessäolo muutamaan tuntiin. Tilanteet ja tunnelmat voivat onneksi muuttua paremmaksi, varsinkin kun edetään rauhan tietä ja sinne siis päästään sillä sisäisellä kuuntelulla ja kaikkien osapuolien kunnioituksella, huomattavasti todennäköisemmin kun pakolla ja täytymisellä. Se, mikä ei ehkä tänä jouluna ole mahdollista, voi olla sitä ensi jouluna.

Kunpa emme rakentaisi mielikuvissamme turhan suuria odotuksia, emme muita kohtaan, emmekä itseämme. Olen katsellut ärsyyntyneenä lapsia, jotka ovat tyytymättömiä lahjoihinsa. Olen kuitenkin monesti käyttäytynyt kuin tuo lapsi, vaikka oma pettymykseni on tullut läpi eri tavalla.

Olen huomannut, että ne matkat, jotka olen tehnyt ilman suurempia odotuksia, ovat usein olleet niitä parhaita reissuja. Ei ole sattuma, että moni stressaa niin kesälomasta kuin joulustakin. Uskon, että pitkälti kyse on juuri niistä odotuksista, joita mielessämme rakentelemme.

Olkaamme tavoittelematta tai odottamatta itseltämme ja muilta täydellisyyttä tai jotain sellaista, mitä he eivät kykene antamaan tai olemaan. Kukaan ei muista viikon päästä, että kinkku oli hieman ylikypsää tai eteinen jäi siivoamatta. Aina kun ajatukseni vievät sinne eteiseen (keskeneräisiin asioihin, töihin ja ihmissuhteisiin; menneeseen ja tulevaan), OLEN SIELLÄ (niin vahva on mielikuvien voima) ja yritän tiedostamattani vetää muunkin juhlakansan pois tästä hetkestä mukaani tuohon pikkuiseen ahtaaseen tilaan, jossa vallitsee sekasotku.

Olkoon mielemme rento ja vapaa. Lähetän rauhaa joka sydämeen.

PS. Jos tykkäsit näistä ajatuksista, niin kannattaa lukea myös aiemmat lahjavinkit.