Isä, poika ja kukkia

”Isä soitti tänään kysyen, sopiiko tulla käymään. Vaikutti vähän salaperäiseltä, mutta minä toivotin tervetulleeksi. Siellä se jonkin ajan kuluttua seisoi ovella ruusu kädessä”, kertoi ystäväni.

Naistenpäivä oli mennyt neidiltä ohi, mutta isältä ei. Joka naistenpäivä tyttären lisäksi ainakin vaimo ja anoppi saavat ruusun.

Ihastelin miestä ja aloin tietty tapani mukaan kysellä ja sain kuulla vaimon saavan ruusun joka perjantai, paitsi kesäisin, jolloin luonto tarjoaa omiaan. Mies on kuulemma oikea romantikko.

Sitten pirahti ystäväni puhelin ja muutama minuutti myöhemmin sain todistaa, miten neidin veli oli liikenteessä samoissa merkeissä.

Pääsin kehumaan nuorta miestä ja lähetin kyllä erittäin lämpimät terveiset isällekin. Miten sitä voikaan tuntea iloa muiden ihmisten asioista ja tapahtumista. En usko, että olisin voinut olla yhtään iloisempi, jos kukat olisi ojennettu minulle.

Annetaan kaunista esimerkkiä ja luodaan näin upeita kokemuksia sekä tositarinoita.

Mukavaa naistenpäivän iltaa!

PS. Isä ei kuulemma ollut oppinut tapaa kotaan, vaan ystäväni mukaan äitinsä osaa kertoa toiveistaan miehelleen. Perheessä on aina lähdetty siitä, että vanhemmat kunnioittavat itseään, toisiaan ja lapsiaan. Siitä seurannee toiveiden kunnioittaminen ja se, että lapset oppivat kunnioittamaan itseään, vanhempiaan ja meitä muita.