Uusia ystäviä

Sanotaan, että aikuisena on hankala saada ystäviä.  Siinä sitä on epäterveellinen pelkoa ja muuta ikävää tarjoileva uskomus. Onko peli todellakin pelattu?

Uskomuksen voi nähdä pitävän sisällään myös sen ajatuksen, että lapsena ja nuorena ystävien saaminen on helppoa. Oliko? En muista. Kavereita oli varmaan lapsena helppo saada. Asiaa ei sen kummemmin ehkä mietitty, oltiin vaan naapurin muksujen ja luokkatoverien kanssa. Nuo kaverit ovat nykyisin hataria muistoja menneisyydestä ja joskus huomaan ihailevani ehkä hieman kateellisena ihmisiä, jotka edelleen keski-iässä ovat ystäviä lapsuudentoveriensa kanssa. Taidan ajatella, että he ovat onnistuneet jossakin, jossa minä puolestani olen epäonnistunut.

Minusta on kiva olla ihmisten kanssa tekemisissä ja alan helposti juttuun ventovieraiden kanssa. Silti tunnen olevani kömpelö ihmissuhdeasioissa. Olen joutunut hyvästelemään minulle tärkeitä ihmisiä. Osa on lähtenyt yllättäen. Olen tuntenut asiasta surua ja pettymystä. Olen kokenut epäonnistuneeni ja miettinyt, mitä tein väärin. Meni pitkään ennen kuin ymmärsin, että kaikkien suhteiden ei ole tarkoitus olla eliniän mittaisia. Olen myös itse tietoisesti valinnut luopua joistakin ihmisistä. Kiitos kaikille teille, jotka olette olleet elämässäni. Toivon teille kaikkea hyvää!

Uskomus siitä, että uusia ystäviä ei saa aikuisena, on väärä. Kannan kauniita kesämuistoja kuluneesta suvesta ja kiitän niistä erityisesti kahta uudehkoa ystävääni. Toisen tapasin koiria ulkoiluttaessani vuosi sitten. Hän katsoi minua iloisen ihmeissään ja aloitti keskustelun kysymällä ”onko sinulla koiratarha?” Myöhemmin selvisi, että nainen ei ymmärrä koirista mitään, eikä ole niistä kiinnostunutkaan. Aloimme kuitenkin jutella ja se tuntui niin hyvältä, että vaihdoimme puhelinnumeroita. Sittemmin olemme käyneet lukuisia herkullisia ja pitkiä keskusteluita.

Toinen uusi ystäväni asteli elämääni yhtä yllättäen. Löysin järven jäältä viime talvena koiran pannan. Pannassa oli laatta, jossa oli puhelinnumero. Soitin numeroon, siitä se lähti ja kivaa on ollut.

Minulla ei tietenkään ole mitään käsitystä siitä, miten pitkään nämä suhteet kestävät. Niinhän se on aina elämässä. Mikään ei ole pysyvää ja kaikesta on päästettävä irti ennemmin tai myöhemmin.