Kiire jää päälle

Juttelin eilen metsäpolulla mukavan pariskunnan kanssa. Kiireestäkin tuli puhetta. Mies oli perillä siitä, että kiire jää päälle. Tästä tietoisena hän oli päättänyt, että jokainen ohitus, jonka hän tekee liikenteessä, on poikkeus. Hän kertoi tekevänsä näitä poikkeuksia vain todella hyvästä syystä, kuten silloin, jos joku liikkuu tiellä erityisen hitaasti. Tällä yksinkertaisella keinolla mies oli saanut ison muutoksen aikaan.

Itse olen edelleen älyttömän kiitollinen siitä päivästä, jolloin oivalsin, että paras tapa vähentää kiirettä on lakata puhumasta siitä. Kyllä se sana joskus suusta pääsee, mutta harvoin, jos vertaan menneeseen. Parasta on, että en koe olevani kiireen vanki, ainakaan tällä hetkellä.