Vessapaperia hakemassa

Juoksen kauppaan hakemaan vessapapaperia. Kotiin palattuani huomaan ostaneeni niitä näitä, mutta se paperi puuttuu. Minulle käy usein näin.

Mitä sitten tapahtuu? No asiathan järjestyvät aina. Minä en kuitenkaan ole elänyt tuosta lähtökohdasta, vaan ollut taipuvainen itseni moittimiseen. En muista, mutta saatan kuvitella, että olen moittinyt myös ex-kumppaneitani, jos ovat erehtyneet tekemään vastaavanlaisia virheitä. Olen oletettavasti tehnyt niin muillekin. Suottehan anteeksi.

Olen ottanut asiat kovin vakavasti. Onnekseni saan silloin tällöin kokea pieniä pilkahduksia rennommasta Lenitasta. Iloitsen juuri nyt siitä, että hymyilen hyväksyvästi Lenitalle, joka unohti hankkia sitä, mitä oli lähtenyt hakemaan. Olen kiitollinen siitä, että kykenin olemaan hyvä itselleni, sen sijaan, että olisin lähtenyt itseäni moittimaan. Jos olisin moittinut, olisi sekin hellän hyväksynnän paikka, sen sijaan, että olisin moittinut itseäni itseni moittimisesta. Kokemusta on.

Asioiden ei tarvitse mennä niin kuin minä ajattelen. Mitä nopeammin sen oivaltaa, sitä mukavampi on elää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kuten näet, tuli se paperi hankittua. Juu, piti käydä toisen kerran kaupassa. Voin myös valita ja sanoa, että sain käydä toisen kerran kaupassa. Sain liikuttaa kehoani, antaa aivoilleni happea ja vaihtaa muutaman sanan mukavan myyjän kanssa. Koiratkin pääsivät ulos.