Kurkku leikattiin näin minun lapsuudessani. Nykyisin tämä tapa on mielestäni kelpo vain, jos laitan kurkkua leivän päälle ja minä syön leipää harvoin. Jos tarjoan ohuita kurkun viipaleita ruuan kanssa, syödyksi tulee vain sentti tai korkeintaan kaksi.Uskon, että tässä on jo huomattavasti terveellisempi vaihtoehto. Sopii myös pieneen käteen ja siitä saanee hampaatonkin jotain irti. Toisaalta näitä paloja voi syödä myös fiinisti haarukalla ja veitsellä.Tämä pala mahtuu hyvin isompien lasten ja tietysti meidän aikuisten käteen. Toisen palan reuna on epätasainen siksi, että olen taittanut palan kurkusta käsin. Olen siis pärjännyt ilman puukkoa. Erilainen tapa mihin useimmat meistä ovat todennäköisesti tottuneet, mutta selvästi terveellisempi eli turvallisempi ja tulee syödyksi enemmän. Kannattaisiko opettaa lapsille?Puolikas kurkku on mielestäni mainio osa aamiaista silloin kun ei tarvitse hienostella.Tällä kertaa paras vaihtoehto on se, jota menee eniten.Sama juttu porkkanoiden kanssa. Itse syön raakana eniten kokonaisia porkkanoita. Helppoa ja hyvää.
Jos ajatellaan lapsia, niin asetetaan herkut helposti saataville. Ne ovat silloin valmiiksi pestyjä ja tarvittaessa kuorittuja. Ne ovat näkyvillä ja niihin ylettyy vaivatta. Annamme omaa esimerkkiä syömällä tekemättä siitä numeroa. Olisipa kiva laittaa lapsille tarjolle tämä kaikki kuvaamani samaan aikaan ja katsoa, minkälaisia valintoja he tekisivät. Kokeile sinä. Tämä ihmiskoe sopii mainiosti tietysti myös itsellesi ja muille aikuisille lähipiirissäsi.
Vanhoissa tavoissa on paljon hyvää, joskus ne ovat rasite. Ja sitten on niitä sanontoja, kuten se, että ruualla ei saa leikkiä. Tämä on ainakin sallittu peli ja leikki.
Pistin tehosekoittimeen banaanin, pakastetut marjat ja hieman vettä. Lisäsin enemmän vettä pikku hiljaa tarpeen mukaan, jotta marjat hajosivat ja seos juoksi. En halua, että puurostani tulee vetistä, siksi lisään vettä varovasti. Toisaalta marjat on saatava rikki, joten ilman nestettä se ei onnistu. Neste voi tietysti olla muutakin kuin vettä. (Joskus seos jää jumiin ja olen ”auttanut” sitä nesteen lisäksi haarukalla. Tällaista ei varmaan tulisi tehdä). Kun seos juoksi hyvin, laitoin joukkoon siemenet sekä kaurahiutaleet ja annoin tehosekottimen pyöriä hetken. Laitan niitä siemeniä, mitä kaapista löytyy. Usein syön viljattomana, vaikka tänään lisäsin kaurahiutaleita. Joustavaa ruuanlaittoa.
Chian siemenistä tulee vedessä hyytelömäisiä, joten niitä ei tarvitse sekoittimella jauhaa. Näin hintavat siemenet eivät myöskään jää sekoittimeen vaan saan syötyä ne kaikki. Eli pistän chian siemenet valmiiksi suoraan lautaselle ja sekoitan niihin vähän vettä. Teen tämän ensin, jotta siemenet saavat ”hyytelöityä” samalla kuin teen puuron. Kaadan valmiin puuron chian siemenien päälle, sekoitan ja syön. Tämän maistuvan terveellisen aterian valmistaa viidessä minuutissa.
En ole erikoisen hyvä käytännön asioissa, joten homman saattaa hyvin voida hoitaa muullakin tavalla. Mitä tulee marjoihin, sain tänään kokeilla aronioita, sillä ystäväni,joka oli poiminut ja pakastanut niitä suuret määrät, toi niitä minulle pari päivää sitten. Ihana lahja! Aiemmin olen käyttänyt raakapuurossa mustikoita, mustaherukoita ja puolukoita. Tykkään kaikista.
Aronia on pensasmarja, joka koristaa pihoja. Sen sanotaan olevan erittäin terveellinen. Marjan syöminen pensaasta suoraan ei meikäläiseltä onnistu, mutta näin oli hyvää. Erään ystäväni opastuksella opin viime kesän syömään suoraan pensaista koristemarjoja, joita en ollut aiemmin maistanut. En ollut oikeastaan huomannut koko lajia, vaikka ovat korkeita ja tarjoilevat syksyisin makoisia marjojaan siellä täällä. Myös osa koiristani söi niitä innoissaan. Valitettavasti en löydä kuvaa, taisi olla tuomipihlaja.
Vasta viime kesänä tajusin ajatella, että eihän pihoihin ja kaupunkien puistoihin, joissa lapset leikkivät ja kokeilevat kaikenlaista, istuteta myrkyllisiä marjoja tuottavia pensaita.
Näitä koristeomenoita söin suoraan puista viime syksynä.
Lenitan juttuja 