Onnea uudelle uralle tyttäreni

 

nettuuu
Ohjaako minua pelko vai luottamus? Se on iso kysymys, joka kannattaa tehdä itselle usein.

Tänään on se päivä, kun juuri positiivisen psykologian maisteriksi valmistunut Netta vetää ensimmäisen aihepiiriin liittyvän koulutuksen. Tilaisuudessa autetaan käsittääkseni osallistujia tunnistamaan paremmin vahvuuksiaan ja hyödyntämään niitä. Koulutus toteutetaan jossakin yrityksessä.

Hienoa, että yrityksen johto on päättänyt lähteä tälle tielle. Uskon, että työntekijöiden vahvuuksien kunnioittaminen näkyy sekä työtyytyväisyytenä että yritysten tuloksissa. Se on siis sekä yksilöiden että yritysten etu.

Kun  vuosia stten sain päähäni alkaa vetää Olet sitä mitä ajattelet -tilaisuuksia, olin peloissani. Eräs ystäväni pysäytti minut sanoen: ”Sinulla ei ole mitään syytä pelkoon. Muista, että tilaisuuden osallistujat ovat puolellasi. Hekin haluavat sinun onnistuvan.”

Minä en ollut oppinut näkemään elämää ja ihmisiä tällä tavalla. Tiedän, että tämä paljastaa myös sen, etten itse tukenut muiden onnistumista. Minun oli vaikea uskoa ystäväni sanoja, mutta vaikka ne olivat kaukaisia omaan uskomusjärjestelmääni verrattaessa, ne syöpyivät jostain syystä mieleeni. Kenties jossain syvällä tiedostin ne todeksi? Jos muut haluavat toistensa onnistumista, niin onhan se suuri helpotus. Se on näkökulman siirto pelosta luottamukseen, pelon sekaisesta stressistä innostumisen ja luovuuden ruokkimiseen. Se on siirtymistä yksinäisyydestä ja erillisyydestä yhteyteen.

Nyt tiedän sekin, että jos joku ei halua toisen onnistuvan, se tuo esille vain hänen kipunsa ja keskeneräisyytensä. Siinä ei ole mitään henkilökohtaista, eikä myöskään mitään pahaa. Sydämestämme me haluamme kaikki toisillemme pelkkää hyvää. Oman jaksamisen kannalta on tietysti tärkeää, että lähellämme on voittopuolisesti ihmisiä, jotka ovat eheytyneet niin, että he kykenevät iloitsemaan meidän ja muiden menestyksestä.

Muista siis lapseni, että kaikki on hyvin, kävi niin tai näin.

Uunivihanneksia ja -papuja

Olen raakaruuan ystävä. Pidän raakojen vihannesten mausta ja ne näyttävät sopivan vatsalleni.Tiedän, etteivät ne sovi kaikille.

Tänään olin koirien kanssa lumisessa metsässä. Ihana tunnelma, mutta jalat olivat märät ja kylmät, kun astuin ovesta sisään. Teki mieli lämmintä.

Minähän tykkään tehdä helposti valmistettavia ruokia. Tein uunijuureksia sellaisella uudella sovelluksella, että lisäsin loppuvaiheessa luomupapuja joukkoon, koska niitä sattui olemaan jääkaapissa ja koska halusin lisätä proteiinin määrää. Kyllä maistui hyvältä.

Resepti
1 lanttu
2 porkkanaa
1 sipulia
½ purkkia (n. 140 g) luomupapuja
Loraus oliiviöljyä, suolaa, valkopippuria ja rosmariinia.

Palastelin vihannekset, laitoin ne pellille, lisäsin öljyn, mausteet ja rosmariinin. Sekoitin hieman ja pistin uuniin noin 175 asteeseen. Aikaa en seurannut, kokeilin vihanneksia välillä haarukalla.  Lisäsin pavut, mutta ehkä turhan aikaisin, koska menivät osin rikki. Seuraavaksi laitan ne 5 minuuttia ennen valmistumista.  Käytin heti syötäväksi valmista luomupapusekoitusta (Gogreen). Huuhtelin ne ensin vedessä ja poistin liemen. Yrtiksi valitsin rosmariinin,  koska sen kerrotaan parantavan muistia 😉

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Aion lisätä toistekin papuja tällaiseen kokoonpanoon.

Saimme uuden positiivisen psykologian maisterin

Netta sai tiistaina Lontoossa positiivisen psykologian maisterin paperit. On upeaa, että hän sai toeutettua unelmansa ❤

Ehkä joku miettii, miksi hän opiskeli Lontoossa. Syy on se, että Suomessa ei ole vastaavaa maisteriohjelmaa tarjolla. Netta vietti Britanniassa runsaan vuoden ja on palannut Suomeen. Kyseinen Itä-Lontoon yliopisto tarjoaa muuten korkeakouluopintoja myös etäopintoina.

Aika hauska juttu se, että sekä tyttärestä että äidistä tuli maisterit vajaan kuukauden sisällä. Ehdinpäs ensin!

Tässä pätkä Netan valmistujaisista. Hän on videolla se, joka vilkuttaa meille.

Vieraana Karita Aaltonen

karita3
Vakava sairaus teki Karita Aaltosesta entistä paremman päätöksentekijän. Voit kuunnella upean naisen koskettavan tarinan sairastumisesta ja toipimisesta alla olevasta Youtube-tallenteesta.

Juontaja, bloggari ja hyväntekijä Karita Aaltonen sai kolme vuotta sitten kuulla, että hänellä oli pahanlaatuinen aivokasvain. Tämä upea nainen on selvinnyt sairaudesta ja kokee kasvaimen ystäväkseen, joka tuli opettamaan häntä. Karita ei usko taisteluun, vaan puhuu rakkauden ja myötätunnon puolesta.

Karita kertoo tässä äänihaastattelussa sairastumisestaan, saamistaan hoidoista sekä toipumisestaan. Hän on kiitollinen hoidosta Tampereen yliopistolliselle sairaalalle. Samaan aikaan hän käytti myös monia täydentäviä hoitoja, kuten akupunktiota. Karita myös joogasi ja kiinnitti entistä enemmän huomiota siihen, mitä laittoi suuhunsa. Hän etsi apua ja ympäröi itsensä kannustavilla ihmisillä.

Olen kiitollinen, että Karita tuli vieraakseni ja toivon, että jutusta on iloa myös sinulle. Vieraana Karita Aaltonen on ensimmäinen Vieraana-ohjelmasarjani jakso.

Karitan Uskalla parantua -blogi löytyy osoitteesta: http://www.karitaaaltonen.fi/uskalla-parantua-blogi

Kansainvälistä auttamistyötä on monenlaista

Mietitkö sinäkin, että miten eksyksissä jotkut lapset ovatkaan, kun voivat pahoinpidellä tällaista kaveria. Upea nuori nainen, kun puuttui asiaan. Se on taatusti myös lasten etu.
Mietitkö sinäkin, että miten eksyksissä jotkut lapset ovatkaan, kun voivat pahoinpidellä tällaista kaveria. Upea nuori nainen, kun puuttui asiaan. Se on taatusti myös lasten etu.

Kun avasin tänään Facebookin minua odotti tämä viesti:
Hi Lenita , can you help me? my boyfriend’s daughter is studying in Granada and yesterday She remove this puppy from children who were beating him. She lives in a dorm and she can not get there and do not want to leave the street. can you help me?

Naisen miesystävän tytär on siis opiskelemassa Granadassa ja hän oli ottanut eilen kadulta talteen koiranpennun, jota lapset olivat hakanneet. Tyttö asuu yliopiston asuntolassa ja sinne ei voi viedä koiria. Nainen pyysi minulta apua. En tunne häntä, mutta näytämme olevan Facebookissa kavereita.

Ensimmäiseksi kehuin naiselle tyttöä siitä, mitä hän oli tehnyt. Olisihan hän voinut sulkea sydämensä ja kävellä ohi. Oletettavasti moni oli jo tehnyt niin. Mitä yhdestä koirasta, niitä riittää ja kaikkia ei voi auttaa. Ja mitä noista kakaroista, antakoon joku muu niiden ymmärtää, mikä on oikein ja mikä väärin. Kuinka harva puuttuukaan hyvällä esimerkillä.

löytyi
Kun on turvassa, voi laittaa silmät kiinni ja nukkua.

Olisihan nainen voinut sanoa tytölle, että selvittää missä on kunnan rankkuri ja vie sinne. Niiden velvollisuus on ottaa koira vastaan. No, siellä koira pääsee kymmenessä päivässä hengestään. Pentu kun on, kuolisi lähes varmasti jo sitä ennen ripuliin. Rokottamaton pentu saisi parvoviruksen sellaisessa paikassa, jossa on paljon koiria. Ymmärrät viimeistään silloin, kun olet kerran ottanut koiran talteen kadulta, että rankkurille vieminen ei tunnu oikealta vaihtoehdolta.

Otin yhteyden Granadassa toimivan yhdistyksemme, Animales sin Suerte, väkeen. He lupasivat auttaa jollain tavalla, mutta majapaikkaa koiralle ei vielä ole tiedossa. Viime yön pentu sai viettää tytön kaverin luona, katsotaan miten käy ensi yönä. Jokaisen koiran auttaminen on myös kuluerä. Mehän heti rokotamme ne jne.

Minuun yhteyden ottanut nainen oli espanjalainen, Marbellasta, eli vain 1,5 tuntia Granadasta. En tiedä, miten tuli ottaneeksi yhteyden minuun. Hän lähestyi minua englanniksi ja myöhemmin jatkoimme espanjaksi. Kysyin häneltä jossain vaiheessa, että tietääkö hän missä olen? Ei tiennyt. Arvelin, että paras kirjoittaa Suomi Jyväskylän perään.
Tällainen se maailma on nykyisin. Ei tule mieleen alkaa valikoida autettavia sen mukaan, missä sitä apua tarvitaan ja kuka sitä tarvitsee. Ja miten hieno esimerkki tämän onkaan siitä, että vaikka pinnallisesti ajateltuna näyttäisi siltä, että tässä autetaan nyt eläimiä, on tässä kyse todella paljon myös ihmisten auttamisesta. Toivon, että koiran talteen ottanut nuori nainen saa painaa päänsä tyynyyn levollisin mielin. Me jatkamme porukalla sen selvittämistä, mihin pikkuinen saadaan ensi yöksi. Olemme naapureita, vaikka välillämme on tuhansia kilometrejä.

Niin tässä on taas yksi, joka etsii akuutin tilanteen jälkeen sitä ikiomaa kotia. Voi myös matkustaa tänne pohjolaan.

Rakkaus ja  kosketus parantavat.
Rakkaus ja kosketus parantavat. Pennulla on ikää 2-3 kuukautta.

Antun uusi elämä alkoi

Sinä
Sinä komea espanjalainen, tervetuloa Suomeen!

Anttu, eilen vielä Antón, on saapunut keskuuteemme. Pennulla on pitkä päivä takana.

Soitin juuri lentokummille kiittääkseni häntä. Tämä aiemmin minulle täysin tuntematon ihminen teki suuren palveluksen meille, kun antoi Antun matkustaa mukanaan. Tällaista auttajaa kutsutaan siis lentokummiksi. Meille tarkoittaa puolestaan Espanjan Granadassa toimivaa yhdistystä, Animales sin Suerte, jonka toiminnassa olen mukana. Niin ja ennen kaikkea meille tarkoittaa tässä yhteydessä Antun adoptioperhettä, jossa kovasti jo odoteltiin uutta perheenjäsentä.

Ilo ei selvästikään ollut vain meidän puolellamme, vaan lentokummi vaikutti hänkin iloitsevan kovasti Antun puolesta. Kysyin puhelun lopuksi, että oliko tästä sinulle mielestäsi vaivaa. Hänen mukaansa ei ollut.

Anttu matkusti ruumassa. Kummi oli Malagan kentällä sovitusti kaksi tuntia ennen matkaa. Anttu tuli Granadasta saattajiensa kanssa. He hoitivat koiran turvatarkastuksen heti, kun ensin oli käyty Finnairin luukulla, jossa kummi luovutti myös matkatavaransa. Seuraavaksi kummi näki Antun Vantaalla matkatavaroita vastaanottaessaan. Siellä hän nosti kuljetuslaatikon kärryyn ja asteli vastaanottoaulaan, jossa tapasi Antun uuden perheen.

Jos lennät Espanjasta Suomeen, voit halutessasi auttaa. Siellä jonottaa lentokummin löytymistä ihmisten hylkäämiä koiria, joiden adoptioperheet odottavat Suomessa. Tästä palveluksesta ei saa rahallista korvausta, muttei siitä tule kulujakaan. Kun tiedostat auttavasi koiran uuteen elämään ja Vantaan päässä kohtaat odottavan perheen ilon ja jännityksen, saat hyvän mielen.

Anttu tutustuu parhaillaan uuteen perheensä. Tyyne-kissa yrittää tehdä tuttavuutta, mutta Anttu arastelee vielä. Se sai kodin ikiaikaisen ystäväni luota. Perhe oli pitkään harkinnut koiran ottoa ja kun ystävättäreni näki Facebook-sivullani kuvan Antusta ja sen sisaruksista, hän otti yhteyttä ja adoptioprosessi lähti liikkeelle.

Olemme äärettömän kiitollisia siitä, että perhe päätyi hankkimaan adoptiokoiran. Antun elämä sai uuden upean käänteen ja yhdistyksemme jäsenet saivat voimaa. Kyse on nimittäin aika haastavasta vapaaehtoistyöstä. Onnistumisiakin on tullut. Yhdistyksemme kautta on tänä vuonna saanut kodin noin 100 koiraa. Suurin osa on adoptoitu Saksaan. Yhdistyksen kotia vailla olevista koirista on infoa omalla Facebook-sivullani sekä ylläpitämälläni Kultaiset koiramme -sivulla. Yhdistyksen suojissa on myös iso määrä turvaan otettuja kissoja, joille etsitään koteja.

Ystävättäreni ja hänen perheensä taisivat löytää oman koiransa tämän kuvan avulla. Lopullista ratkaisua ei koskaan tehdä kuvan perusteella, mutta siitä lähdetään monesti liikkeelle. Näistä pennuista suuri osa on vielä vailla kotia. Myös niiden upealuonteiselle emälle etsitään kotia. Yhdistyksemme, Animales sin Suerte, otti sen turvaan juuri ennen pentujen syntymää.
Ystävättäreni ja hänen perheensä taisivat löytää oman koiransa tämän kuvan avulla. Lopullista ratkaisua ei koskaan tehdä kuvan perusteella, mutta siitä lähdetään monesti liikkeelle. Näistä pennuista suuri osa on vielä vailla kotia. Myös niiden upealuonteiselle emälle etsitään kotia. Yhdistyksemme, Animales sin Suerte, otti sen turvaan juuri ennen pentujen syntymää.
Kun Antun adoptio oli molemmille osapuolille selvä, Anttu siirrettiin hoitolasta kotihoitoon odottamaan lentoa. Suurin osa yhdistyksemme koirista onkin kotihoidossa. Niin oli Anttukin syntyessään, mutta kun pennut tulivat isommiksi, oli pentulauman pitäminen tavallisessa perheessä hankalaa. Niinpä koko poppoo siirrettiin hoitolaan. Anttua oli madotettu ja rokotettu jo ennen oikean ikioman kodin löytymistä, mutta siinä vaiheessa häädettiin mahdolliset ulko- ja sisäloiset uudelleen, laitettiin siru ja rabies sekä tehtiin passi ja otettiin tietyt verikokeet. Lisäksi annettiin viranomaisten vaatima matolääkitys määräysten mukaisesti juuri ennen matkaa ja samalla eläinlääkäri vielä tarkisti koiran ja sen matkustusvalmiuden. Pentua ei voi vielä steriloida, joten se luovutettiin sterilointivelvoitteen kera. Viime vuoden lopusta lähtien myös rokottamattomat pennut ovat voineet matkustaa EU-maista Suomeen. Asiat pitää vain hoitaa määräysten mukaisesti. Alle 12 viikon ikäiselle pennulle ei saa vielä antaa rabiesrokotetta. Anttu on kohta puolivuotias.
Kun Antun adoptio oli molemmille osapuolille selvä, Anttu siirrettiin hoitolasta kotihoitoon odottamaan lentoa. Suurin osa yhdistyksemme koirista onkin kotihoidossa. Niin oli Anttukin syntyessään, mutta kun pennut tulivat isommiksi, oli pentulauman pitäminen tavallisessa perheessä hankalaa. Niinpä koko poppoo siirrettiin hoitolaan. Anttua oli madotettu ja rokotettu jo ennen oikean ikioman kodin löytymistä, mutta siinä vaiheessa häädettiin mahdolliset ulko- ja sisäloiset uudelleen, laitettiin siru ja rabies sekä tehtiin passi ja otettiin tietyt verikokeet. Lisäksi annettiin viranomaisten vaatima matolääkitys määräysten mukaisesti juuri ennen matkaa ja samalla eläinlääkäri vielä tarkisti koiran ja sen matkustusvalmiuden. Pentua ei voi vielä steriloida, joten se luovutettiin sterilointivelvoitteen kera. Viime vuoden lopusta lähtien myös rokottamattomat pennut ovat voineet matkustaa EU-maista Suomeen. Asiat pitää vain hoitaa määräysten mukaisesti. Alle 12 viikon ikäiselle pennulle ei saa vielä antaa rabiesrokotetta. Anttu on kohta puolivuotias.
Tällaisessa laatikossa koira matkustaa ruumassa. Lentokummin ei tarvitse halutessaan edes koskea koiraan. Jotkut kummit antavat useammankin koiran tulla samalla kertaa, jos koneessa on vapaita koirapaikkoja. Halukkuudesta toimia lentokummina kannattaa ilmoittaa mahdollisimman varhain. Jos se on päässyt unohtumaan, kannattaa kuitenkin aina ottaa yhteys, kun asia tulee mieleen. Samassa laatikossa matkustaa joskus myös pari koiraa. Saattajat tietävät kyllä minkälaisen tilan koira määräysten mukaan tarvitsee. Aivan pienet koirat voivat matkustaa Finnarilla myös matkustamossa, mutta siitä vaihtoehdosta sovitaan aina erikseen kummin kanssa. Norwegianilla kaikki koirat menevät ruumassa ja Ryan air ei kuljeta koiria ollenkaan. Malagasta ei tule muita suoria lentoja Suomeen.
Tällaisessa laatikossa koira matkustaa ruumassa. Lentokummin ei tarvitse halutessaan edes koskea koiraan. Jotkut kummit antavat useammankin koiran tulla samalla kertaa, jos koneessa on vapaita koirapaikkoja. Halukkuudesta toimia lentokummina kannattaa ilmoittaa mahdollisimman varhain. Jos se on päässyt unohtumaan, kannattaa kuitenkin aina ottaa yhteys, kun asia tulee mieleen. Samassa laatikossa matkustaa joskus myös pari koiraa. Saattajat tietävät kyllä minkälaisen tilan koira määräysten mukaan tarvitsee. Aivan pienet koirat voivat matkustaa Finnarilla myös matkustamossa, mutta siitä vaihtoehdosta sovitaan aina erikseen kummin kanssa. Norwegianilla kaikki koirat menevät ruumassa ja Ryan air ei kuljeta koiria ollenkaan. Malagasta ei tule muita suoria lentoja Suomeen.
Anttu, eiks me voitais leikkiä jo?
Anttu, eiks me voitais leikkiä jo?
Väsynyt matkalainen. Automatka Granadasta Malagaan alkoi kello seitsemän aamulla. Kone oli Vantaalla kello 16 ja nyt kello on 19, joten ei ihme, että väsyttää.
Väsynyt matkalainen. Automatka Granadasta Malagaan alkoi kello seitsemän aamulla. Kone oli Vantaalla kello 16 ja nyt kello on 19, joten ei ihme, että väsyttää.

Kuuletko kiireen ja valituksen terveiset?

Tulemme helposti sokeiksi meitä ympäröivästä hyvästä. Hyvä tarjoaa voimaa, mutta kun sitä ei tunnista, tämä voimanlähde ei ole käytettävissämme.

Esimerkiksi ruokaan voidaan liittää valitusta aina sen hankinnasta lähtien, vaikkei useimpien meistä tarvitse nykyisin edes osallistua kyntöhommiin. Jos elämä on sellaista luksusta, että perheessä on useampi henkilö, saatamme riidellä kaupassa käynnistä sekä ruuanlaitosta. Ruuan hankkimiseen ja valmistukseen menee mielestämme liiaksi aikaa. Jonoissa saattaa jopa hermo palaa.

Voi olla, että nautimme ruuan vihamielisessä tunnelmassa. Arvioimme ruuan yksistään maun perusteella ja vertailemme makuja aiemmin valmistettuihin sekä muiden valmistamiin. Syömme hotkien, jonka jälkeen harmittelemme sitä, mitä ei syöty ja sitä, mitä syötiin. Saatamme puuttua jopa toistemme syömisiin.

Ei tässä ole kyse ruuasta vai mitä?

Kun tähän todellisuuteen havahtuu, saa uuden mahdollisuuden. Onhan se totta tosiaan kiitollisuuden aihe, että on kauppa, josta saa ruokaa. On rahaa, jolla ostaa sitä. On rakas ihminen, jonka kanssa istua ruokapöydässä.

Kiire on viesti. Valitus on viesti. Molemmat ovat meidän puolellamme ja yrittävät herättää meitä. Mitä jos uskaltaisimme antaa niiden kertoa asiansa?

Kiitollisuuden aiheita on joka puolella.
Kiitollisuuden aiheita on joka puolella.

Koirani syö sieniä

Kaveri kertoi kouluttaneensa vesikoiran etsimään sieniä. Hänen mukaansa koira oli oppinut tehtävän helposti.

Koirani ovat aina sienessä mukanani. Hupsu ja Simba eivät ymmärrä touhusta mitään, mutta Vivi on innoissaan. Siinä kävi sitten niin, että saamme kisata samasta saaliista.

Viville maistuvat nykyisin ainakin mustatorvisienet, kanttarellit ja suppilovahverot. Onneksi ne ovat kaikki sellaisenaan syötäväksi kelpaavia. Ei tarvinnut kaverini kuin kerran esitellä Viville kädestä suppilovahveroa ja se oli menoa. Katso vaikka itse oheiselta videolta. Onnistuisinko kouluttamaan sen vielä apurikseni ja miten? Tryffeleitä olisi kiva löytää…

Raakasuklaalla herkuttelua

Ehkä vähän hassun näköisiä mutta hyviä.
Ehkä vähän hassun näköisiä mutta hyviä.

Tänään herkuttelin raakasuklaalla. En ole vielä tehnyt sitä itse, joten ostin kaupasta. Oli hyvää. Suklaa oli tummaa ja makeus tuli pääosin mulberinmarjoista. Seokseen oli lisätty makeutta antamaan myös bourbonvanilijaa sekä kookoskukkanektaria. Tuote on maidoton, soijaton ja gluteeniton.

Olen ollut nyt runsaat kolme kuukautta ilman sokeria ja vehnää. Tämä oli kolmas kerta, kun söin suklaata. Molemmilla edellisillä kerroilla oli myöskin kyse raakasuklaasta. Ensimmäisellä kerralla siskoni ja tyttäreni tekivät sitä. Tykkäsin tosi paljon. Toisella kertaa ostin kaupasta.

Raakasuklaan määritelmä Wikipedian mukaan: Raakasuklaa on suklaata, jonka valmistukseen käytettyjä raaka-aineita ei ole kuumennettu yli 46 asteen. Näin suklaassa on jäljellä myös arvokkaat ainesosat kuten entsyymit, vitamiinit ja fytoravinteet, jotka tuhoutuvat korkeiden valmistuslämpötilojen ja prosessoinnin yhteydessä.

75 gramman paketti maksoi Ekolossa 4.90. Se on kallista, jos tuijotan tuotteen hintaa, enkä pohdi kokonaiskuvaa. Jos taas otan huomioon aiemman kulutusmäärääni ja käyttämäni eurot, tämä on erittäin edullista. Aiempi kova suklaan kulutus lisäsi kohdallani myös muiden makeiden syöntiä.

Minua palvelee myös se, että raakasuklaapakkaukset ovat pienempiä kuin aiemmin syömäni levyt. Minullahan on ollut tapana syödä kerralla kaikki saatavilla oleva makea. On tässä myös se laadullinen näkökulma. Suklaan terveellisyydestä on puhuttu paljon, mutta ei sillä minun maitosulkaan syömisellä ole ollut mitään tekemistä sen asian kanssa. Nyt syömäni satsi kuormitti taatusti kehoani vähemmän kuin kokonainen Fazerin sininen.

Syön runsaasti hedelmiä, viime aikoina lähinnä omenia ja banaania sekä tietysti marjoja. Olen popsinut myös porkkanoita, jotka ovat makeita nekin. Hunajaakin olen silloin tällöin käyttänyt. En muita sokereita. Karamellia ei juuri ole tehnyt mieli. En ole viime aikoina edes kiinnittänyt karkkihyllyyn huomiota. Se on ollut ihanan vapauttavaa. Tänään teki raakasuklaata mieli, annoin ajatuksen viedä ja nautiskelin joka suklaapallosta. Söin heti kaikki, tietenkin.

Onko sinulla jakaa hyviä reseptejä tai kokemuksia valmiista tuotteista?

Tästä tuotteeta oli ainakin kolme erilaista vaihtoehtoa tarjolla. Minä valitsin Mulberinmarjat ja hampunsiemenet.
Tästä tuotteeta oli ainakin kolme erilaista vaihtoehtoa tarjolla. Minä valitsin Mulberinmarjat ja hampunsiemenet.

Lohi-avokadosalaatti

Gluteenitonkin se on.
Gluteenitonkin se on.

½ avokado
½ pieni sipuli
n 1,5 dl keitettyä täysjyväriisiä
Iso nippu salaattia
2 siivua kylmäsavulohta
mustapippuria, oliiviöljyä, sitruunan mehua ja pikkuisen suolaa

Terveellinen ja maukas lounas tai päivällinen yhdelle naiselle. Helppoa ja nopeaa, varsinkin jos jemmassa on edellisen päivän riisiä.
.

%d bloggaajaa tykkää tästä: