Se on NYT!

Kadotan ihanasti ajantajun ryhtyessäni keskusteluun ihmisten kanssa. Kiirettä tarjoilevat ajatukset menettävät otteensa ja minä olen elementissäni.

Kuinka ollakaan, olen saanut käydä kymmeniä mielenkiintoisia keskusteluita mitä erilaisempien ihmisten kanssa liikkuessani koirien kanssa ulkona. En lakkaa hämmästelemästä sitä! Mikä lahja, kiitos!


Deepak Chopra
kertoi thaimaalaisen munkin muistuttaneen hänelle:

” Tärkein aika elämässäsi on juuri nyt.
Tärkein ihminen on se, jonka kanssa olet juuri nyt.
Tärkein työ on se, jota teet juuri nyt.

Jos sen muistat, sellaista elämää haluat elää. Tämä hetki ei lopu koskaan. (Now never ends.)”

Chopra puhui ohjelmassa, joka tuli ulos Hay House World Summitissa 10.6.

28 tarinaa kiitollisuudesta

Huomasit ehkä, että pyysin taannoin ihmisiä kirjoittamaan minulle kokemuksistaan kiitollisuuden harjoittamisesta. Sain peräti 28 tarinaa tai oikeammin minulle kirjoitti 28 henkilöä. Tarinoita sain enemmän, sillä kunkin kirjoittajan teksti sisältää monta tarinaa.

Koen olevani etuoikeutettu. Saan tehdä gradua tällaisesta aiheesta! Toivon todella, että lopputyöstäni tulee hyödyllinen ja aioin käyttää aineistoa muutenkin tämän tärkeän asian esille tuomiseksi. Nimiä tietenkään mainitsematta ellei jostain syystä ole toisin jonkun henkilön kanssa erikseen sovittu. Osa minulle kirjoittaneista on nimittäin valmentajia ja he mielellään itsekin tuovat asiaa esille.

Haluan jo tässä vaiheessa kiittää teitä, jotka olette minulle kirjoittaneet. Kiitos aivan mielettömästi myös kaikille, jotka olette sanaani välittäneet! Erityiskiitos Uskalla Innostua -tiimin Realle ja Ilkalle, Positiivinen psykologia -sivuston Emilialle ja Elämänmuutos.fi-sivustolle.

Aineistot ovat erittäin runsaita. Niistä saisi aikaan monta tutkimusta. Uskon todella, että saan minulle kirjoittaneiden myötävaikutuksella maailmaan merkittävää viestiä. Moni kirjoittaneista onnittelikin aihevalinnasta ja painotti asian merkittävyyttä.

Tässä muutama satunnainen makupala teksteistä:

”Loin maailmaamme kiitollisuudella ja saan tänä päivänä nauttia sen hedelmistä.”

”Voisin kertoa sinulle tuhat ja sata esimerkkiä siitä, kuinka kiitollisuuden päiväkirja on muuttanut elämääni ja muuttaa joka päivä.”

”Ikuisesti olen kiitollinen, että löysin tällaisen tavan elää ja kokea elämän taianomaisena ja ihmeellisenä.”

”Päiväkirjan kirjoittaminen ja mielessä kiittäminen auttaa minua voimaan paremmin, keskittymään hyviin asioihin ja olemaan onnellisempi. Huomaan muutoksen yleensä hetkessä, kun kiinnitän huomion hyviin asioihin.”

Kaikki eivät muuten harjoittaneet kiitollisuutta kiitollisuuspäiväkirjaa kirjoittamalla, käytössä oli muitakin menetelmiä, joihin palaan myöhemmin. Jos tämä viestini koskettaa jotakuta, joka vielä haluaisi jakaa kokemansa, minulle sopii aina lähettää viestiä, sillä jatkan aiheen parissa varmasti lopun elämäni tavalla tai toisella.

Kiitos, kiitos, kiitos.

Haluan eron!

Olen tänään muistellut mummuani, joka syntyi tasan 102 vuotta sitten. Sain häneltä lämpimän sylin, runsaasti aikaa ja paljon muuta arvokasta. Kiitos mummuseni!

Kiittäminen piristää heti mieltä, mutta muistelu teki siinäkin mielessä hyvää, että olin melkein unohtanut monta kivaa juttua. Ajattelin mummua pitkin päivää ja kirjoitin hänestä kiitollisuuspäiväkirjaani.

Mummu oli minulle erittäin rakas ja tärkeä koko lapsuuteni ajan. Ollessani 15-vuotias vanhempani erosivat, eikä ero ollut helppo. Mummukin otti asian raskaasti valiten puolensa. Se oli minulle kova paikka, varmaan siksi, että kaiken huipuksi sekin ihminen, johon aina olin voinut luottaa, oli nyt asenteillaan erosotkussa mukana.

Ne vuodet olivat hämmentävää ja pelottavaa aikaa. Minä vetäydyin. Minusta tuli pelokas, vihainen ja katkera. Nuo kokemukset ja tunteet peittivät osin alleen lapsuuden rakkaan mummun. Kyllähän minä sen nyt ymmärrän, että hän teki parhaansa aina. Eihän silloin kukaan osannut meitä lapsia auttaa, joten miten saatoin odottaa sitä mummulta? Hän oli minulle maailman ihanin ihminen, mutta ei hän ollut juuri kouluja saati terapioita käynyt. Kovia sen sijaan oli kokenut, sodankin nähnyt ja olisi varmasti vain halunnut pitää poikansa perheen kasassa.

Toivon, että ihmiset hoitaisivat eronsa tietoisina siitä, että heidän tehtävänsä on silloin olla läsnä lapsilleen enemmän kuin koskaan – aidosti. Toivon, että muutkin lähimmäiset ymmärtäisivät olla lasten tukena ja haluan muistuttaa, että se ei ole mahdollista, jos he asettuvat jommankumman vanhemman puolelle. Lapsi ei päästä lähelle ihmistä, joka kieltää kumman tahansa hänen vanhemmistaan, vaikka hän itse näyttäisi olevan vihainen toiselle tai molemmille. Tässä ei muuten sitten sanoja tarvita. Lasta ei voi petkuttaa, joten hän vaistoaa kyllä.

Oletpa eroava vanhempi tai läheinen, joka haluat auttaa, ole itsellesi rehellinen. Jos huomaat, että et pysty kunnioittamaan lapsen toista vanhempaa, pyydä apua. Jos vasta suunnittelet eroa, hae apua nyt. Parasta, mitä voit lapselle antaa, on ero rakkaudessa ja hyväksynnässä.

Jos teet eroa vihassa ja toista halveksien, et oikeastaan edes halua erota, vaan kiukutella. Haluat tulla nähdyksi ja kuulluksi. Olet loukkaantunut. Eikä siinä ole mitään väärää, olet vain väsyttänyt itsesi laiminlyömällä tarpeesi. Totuus kuitenkin on, että olet tilassa, jossa on vaikea tahtomattasi olla repimättä kaikkea, mikä kohdalle sattuu. Olemme silloin ymmärtämättämme itsekkäitä, emmekä osaa auttaa itseämme saati muita. Hae siis apua. Hanki ”erovalmentaja”. Sellaisen saat taatusti monesta paikasta ja itsekin autan mielelläni. Sitä paitsi, jos olet vihainen, olet jo erossa. Erossa itsestäsi ja näin ollen erossa kaikesta muustakin. On aika löytää oma ihana itsesi. Saapa nähdä, mitä sen jälkeen haluat tehdä, mutta vasta silloin kykenet tekemään viisaita päätöksiä hyvällä energialla ystävällisesti.

Sinulla on oikeus eroon puolisostasi. Sinulla on oikeus omaan elämään, mutta niin on lapsellakin ja lapsi se on 15-vuotiaskin tai ainakin minä olin. Sitä paitsi viittä vaille terveystieteiden maisterina tiedän nyt, miten herkkiä nuo lapsuus- ja nuoruusvuodet ovat ja miten vahvasti ne heijastavat tutkimusten valossa tulevaa. Onneksi eron voi hoitaa rauhallisesti. Ja siihen helppoon ei sitten kannata mennä, että kyllähän MINÄ mutta TUO…

Eikä tämä juttu koske vain niitä, jotka ovat eroamassa tai harkitsevat sitä. Se on myös niille, jotka jo ovat eronneet, mutta pitävät kaunaa, halveksuntaa tai vihaa sekä niille, jotka ovat henkisesti kääntäneet selkänsä itselleen ja puolisolleen. Kun hylkäämme itsemme, hylkäämme toisemme. Haluamme kuitenkin lastemme ja koko luomakunnan parasta. Onneksi se on mahdollista!

Asioilla on aina puolensa. Olisinko kirjoittanut tämän tekstin, jos en olisi kokenut kaikkea tuota, mitä yllä kerroin? Kaikesta voi olla kiitollinen.

Rakkausruokaa keholle

1209993_65561832

Keho on ihmeellinen vekotin. Eikö ole ällistyttävää, miten se pitää meidät liikkeessä? Sen avulla siirrymme paikasta A paikkaan B ja noiden pisteiden välillä saatamme kokea vaikka mitä.

Tulin juuri koirien kanssa metsälenkiltä. Ensin hieman sateli ja kohta jo aurinko lämmitti kasvojani. Ihanat värit, metsässä männyn tuoksu ja siihen päälle lintujen järjestämä mieletön konsertti.

Kehoni taipuu, käteni ja sormeni mahdollistavat kosketuksen ja kirjoittamisen. Aistieni avulla saatoin kuulla linnut, nähdä värit, haistaa männyn tuoksun ja nauttia koirien paijauksesta.

Keho korjaa haavat ja iho uusiutuu. Tämän kaiken se tekee automaattisesti. Kuitenkin usein vasta silloin, jos joku menee vikaan, me huomaamme kehomme arvon. Emmekä me silloin välttämättä ole valmiita hyväksymään sitä, että asiat eivät mene niin kuin haluamme.

Kehoa kannattaa tukea ennakkoon. Auttaa sitä, jotta se kykenee palvelemaan sinua pidempään ja tehokkaammin. Se on kehon kunnioittamista ja oman itsen rakastamista. Mehän saamme kiittää sitä paljosta ja olemme siitä riippuvaisia koko kehollisen elämämme ajan. Miksi antaa sille muuta kuin parasta?

Kehosi kiittää ravitsevasta ruuasta ja muistuttaa, että se ei ole roskakori, joten hoida sitä hellästi ja hyvillä valinnoilla. Sen sijaan, että kysyisit, ”mitä minun tekee mieli?”, suosittelen kysymään ”mikä on kehoni parhaaksi, mitä kehoni tarvitsee?”

Hellä kiitollisuusharjoitus

Ota mukava asento ja sulje silmät. Hengitä pari kertaa syvään. Kohdista sitten huomiosi sydämeesi ja kuvittele, että se alkaa lämmetä. Pistä käsi tai kädet sydämesi päälle. Aisti sydämesi lämpö. Ajattele sitten jotain, joka saa sinut tuntemaan hellyyttä. Pidä hellyydentunnetta yllä jonkin aikaa ja vaihda tarvittaessa ajatusta/mielikuvaa, jos se auttaa sinua nauttimaan hellyydentunteesta pidempään. Siirry seuraavaksi kuvaan, joka herättää sinussa kiitollisuuden tunteita. Nautiskele tuosta kuvasta ja tunteesta ihan rauhassa. Tarvittaessa vaihda jälleen kuvaa. Lopeta harjoitus hengittämällä pari kertaa syvään.

Voit tämän jälkeen sanoa kiitos. Miksei sitä voisi sanoa useammankin kerran ja jatkaa sanomalla kiitos tästä päivästä, siitä tulee hieno. Edellyttäen tietysti, että teet harjoituksen aamulla. Teitpä koska tahansa, voit muokata tekstiä haluamallasi tavalla.

Opin tämän harjoituksen Espanjassa. Teimme sitä meditaatio-opettajani kanssa istuma-asennossa selkä suorana. Minusta se on mukava tehdä myös vaakatasossa aamulla, kun olen vielä sängyssä. Muunsin sitä itse hieman lisäämällä loppuun nuo sanat ja haluan vielä kerran korostaa, että luovuus on sallittua ja suotavaa näissäkin hommissa. Tarkoitus on rentoutua ja olemme kaikki erilaisia, joten sävellä vapaasti. Minä en esimerkiksi aina laita kättä sydämelle.

Voit myös vaihdella harjoituksen kestoa. Vaikka tekisit vain minuutin, sekin on parempi kuin ei mitään. Tee niinkuin hyvältä tuntuu. Aluksi kuitenkin kannattanee käyttää siihen muutama minuutti, jotta saat kuvion kasaan. Minusta on välillä ihana tehdä harjoitusta pidempään. Se saa hymyn huuleen heti aamulla. Mikä startti! Tämä toimii varmasti myös pitkin päivää toteutettuna ja varsinkin, jos stressi tai ahdistus alkaa nousta pintaan. Jos ei muuta paikkaa ole, jossa saa olla hetken rauhassa, niin vessa varmaan tarjoaa sellaisen mahdollisuuden.

Opettajani kertoi harjoituksen liittyvän ranskalaiseen Yhdysvalloissa vaikuttaneeseen lääkäriin ja neurotutkijaan David Servan-Schreiberiin ja tämän kirjaan nimeltä Anna mielesi toipua – Eroon stressistä, ahdistuksesta ja masennuksesta ilman lääkkeitä ja psykoanalyysia (Tammi).

Servan-Schreiber menehtyi aivosyöpään 49-vuoden iässä vuonna 2011 sairastettuaan 16 vuotta. Hänen sanomansa oli, että syöpäepidemiaa voidaan merkittävästi vähentää syömällä terveellisesti, liikkumalla säännöllisesti ja rentoutumalla. Myös toivon tunne on tärkeä. Palaan ilman muuta asiaan yksityiskohtaisemmin myöhemmin. Sillä välin miehen englanninkielisen haastattelun voi kuunnella vaikka täällä.

Kaikki on hyvin!

Louise Hay
Louise Hay

Amerikkalainen itsehoito-oppaiden ”äiti” Louise Hay jaksaa muistuttaa, että kaikki on aina hyvin. Kiitän häntä siitä, sillä olen huomannut, miten rauhoittavat nuo sanat ovat, jos tiedostan lausua ne tilanteessa, jossa olen kadottanut luottamukseni ja pelkään.

Nuo taikasanat ovat huojentaneet myös monen ystäväni mieltä. Taika on siinä, että valheelliset ajatukset väistyvät totuuden tieltä. Mieli saa uusia näköaloja ja keho rentoutuu. Hengitys syvenee ja ilme kirkastuu.

Rakkaat ystävät, muistakaamme siis tukalissakin tilanteissa: ” Kaikki on hyvin.”

Olin vielä päivällä jäällä koirien kanssa, mutta illan suussa näytti siltä, että järvelle ei enää ole menemistä. ”Sellaista se muutos on, jatkuvaa ja usein yllättävää”, muistuttaa luonto.

Kiitän koko sydämestäni minua ja koiriani hellineestä lempeästä ja kauniista talvesta sekä meitä ympäröivästä upeasta luonnosta. Toivotan kevään tervetulleeksi. Hengitän syvään todeten: ” kaikki on hyvin.”

Vasemmalta veljekset Hupsu ja Simba, edessä Vivi.
Espanjasta adoptoimieni koirien ensimmäinen talvi Suomessa alkaa olla takana. Vasemmalta veljekset Hupsu ja Simba, edessä Vivi.
Simballa kaikki hyvin. Espanjasta adoptoimani koirulin ensimmäinen talvi Suomessa alkaa olla takana.
Simballa on kaikki oikein hyvin.

Metsää keholle, mielelle ja sielulle

Viimeiset kolme viikkoa olen oleskellut ulkosalla vähintään kolme tuntia päivässä. Kilometrejä ei ole kovasti kertynyt, vaan minäpä en ole ollut suorittamassa. Olen hämmästellyt itsekin rauhallista askellustani. Koirat ovat nauttineet ja niin olen tehnyt minäkin. Selkäni, joka on vaivannut, on ollut yhtä kiitosta, kipu on poissa. Metsän valoja ja varjoja katsellessani sieluni lepää. Koirien into ilahduttaa. Metsän linnut kertovat tarinoitaan puhdistaen mieltäni ja puut antavat voimaa. Olin unohtanut, miten isoja annoksia metsässä oleskelua kaipaan. Tosin onneksi, piipahduskin auttaa. Miten ja missä sinä lataat akkusi?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vinkkejä metsään menevälle
1. Laita mieluummin liikaa kuin liian vähän vaatetta. Kylmästä jäykkä ei voi olla rento. Hyvä, jos vaatteet ja kengät palvelevat kaikin tavoin rentoa helppoa oloa.
2. Tervehdi vastaantulevia ihmisiä ja eläimiä.
3. Kun ajatus karkaa menneeseen tai tulevaan, vedä se kiitollisena tähän hetkeen. Voit tehostaa tätä hengittämällä syvään muutaman kerran ja kuuntelemalla hengityksesi ääntä.
4. Kuuntele silloin tällöin mitä ääniä kuulet samaan aikaan. Lumi narskuu ehkä jalkojen alla, linnut laulavat.
5. Pysähdy usein ja katsele ihmetellen ja uteliaana ympärillesi. Otapa joskus alle kuusivuotias ystävä mukaan ja katso mitä tapahtuu.
6. Jätä musiikkivehkeet kotiin.
7. Älä pidä kiirettä. Jos mieli alkaa pyörittää kertoen, että nyt täytyy mennä, on kiire, muista että se on sen addiktio, älä välitä siitä (ellei sinulla oikeasti ole joku meno). Luota siihen syvempään tunteeseen ja yhteyteen, joka sinulla on luonnon kanssa. Akkusi latautuvat. Se tehostaa toimintaasi parantaen myös untasi, luovuuttasi ja intuitiotasi.
8. Metsä on myös oiva paikka tietoisesti rukoilla, keskustella jumalan tai universumin kanssa, mitä se sitten itse kullekin tarkoittaakaan. Universumimme ihmeellisten luomusten, kuten puiden, kasvien ja eläinten kanssa voi haastella, jos hyvältä tuntuu ja kosketella, vaan itse katselen esim. valkovuokkoja mieluummin maassa kuin vaasissa.
9. Kun tuo hetki satumetsässä on takana, voit hetken miettiä mitä sait. Mitä se antoi keholle, mielelle ja sielulle?
10. Älä usko mitään mitä sanoin, vaan tee matkasta omannäköisesi.

Jos et ole tottunut metsässä liikkuja, aloita pellon reunasta. Käytä mielikuvitusta. Kaikki on mahdollista ja kaikki on hyvin.