Vieraana Ritva Enäkoski – ajatuksia onnellisuudesta

Kultamitalityttö! Ritva Enäkoski voitti viikonloppuna kultaa Puolassa tanssimalla Marco Bjurströmin vetämässä tanssiryhmässä. Ihminen yltää Ritvan mukaan yllättäviin suorituksiin, kun on motivoitunut ja treenaa.
Kultamitalityttö! Ritva Enäkoski voitti viikonloppuna kultaa Puolassa tanssimalla Marco Bjurströmin vetämässä tanssiryhmässä. Ihminen yltää Ritvan mukaan yllättäviin suorituksiin, kun on motivoitunut ja treenaa.

Ritva Enäkoski on kiertänyt maatamme yhdessä Marco Bjurströmin kanssa motivoimassa ihmisiä ja puhumassa myönteisyyden voimasta jo 25 vuotta. Ritva on positiivisen psykologian yhdistyksen puheenjohtaja eli hänellä on myös aihepiirin teoriat hallussa. Sain ilon jututtaa Ritvaa ja nyt saan ilon tarjota nauhan myös sinun kuunneltavaksesi.

Kateus kannattaa tunnustaa

SISÄLTÄÄ ÄÄNITALLENTEEN.

Sain jututtaa ihastuttavan innostavaa Ritva Enäkoskea! Kuulin Ritvaa parikymmentä vuotta sitten ensimmäisen kerran livenä. Hän on kiertänyt yhdessä Marco Bjurströmin kanssa maata meitä motivoimassa jo 25 vuotta. Tässä maistiaisina Ritvan ajatuksia ja kokemuksia terveellisestä kateudesta. Koko juttu, jossa käsitellään muun muassa myönteisyyttä ja mahdollisuuksia, on tulossa kuunneltavaksi näinä päiväinä. Se on tosi motivoivaa tavaraa, osuu ainakin minuun!

Metsän sylissä

Siellä se metsä kutsuu. Se on ollut taikapaikkani lapsesta asti ja on edelleen, vaikka kotiseutu on vaihtunut moneen otteeseen. Laskeudun Laajavuoren huipulta reppuselässä neljän koiran kanssa.
Siellä se metsä kutsuu. Se on ollut taikapaikkani lapsesta asti ja on edelleen, vaikka kotiseutu on vaihtunut moneen otteeseen. Laskeudun Laajavuoren huipulta reppuselässä neljän koiran kanssa.

Viikonloppu meni metsässä. Poimin puolukoita ja suppilovahveroita. Nautimme olostamme suunnattomasti. Taco sai olla koko ajan auki, sitä kun eivät metsäneläimet kiinnosta. Vivi, Hupsu ja Simba pääsivät vuorotellen juoksentelemaan. Siten ne on helpompi pitää lähellä.

Metsässä liikkuminen on minulle terapiaa. Ajantaju katoaa. Ei haitannut edes se, että lauantaina sade kasteli ja tunsin, miten vesi juoksi pitkin selkää. Liikkuminen jo sinällään tekee keholle ja mielelle hyvää. Minulle rakkaita ovat myös metsän rauha ja äänet. Siinä kokonaisuudessa on taikaa. Tunnen olevani kotona ja turvassa. Metsä ottaa minut syliinsä sellaisena kuin olen. Se on henkireikä monille meistä, mutta osalle metsä on vieras ja ehkä pelottavakin. Toivon, että jokaisella on jossain lähellä omat taikapaikkansa.

Pääsy kotiin lämpimään ja syömään taitaa kiinnostaa Tacoa enemmän kuin auringonlasku.
Pääsy kotiin lämpimään ja syömään taitaa kiinnostaa Tacoa enemmän kuin auringonlasku.

Saamme poimia suppilovahveroita ehkä jopa lumentuloon asti. Ihania herkkuja luvassa. Puolukoitakin tuli muutama litra.
Saamme poimia suppilovahveroita ehkä jopa lumentuloon asti. Ihania herkkuja luvassa. Puolukoitakin tuli muutama litra.

Niin se menee

1394937_87600574

Mitä ajattelet – niin elämäsi menee.
Miten käyttäydyt – niin elämäsi menee.
Mitä syöt – niin elämäsi menee.

Muistutti Marcelle Pick kuuntelijoita jutellessaan ”luutohtori” Susan Brownin kanssa. Pick pyörittää hormoneihin liittyyvää viikottaista ohjelmaa Hay House Radiossa.

Asian voi sanoa näinkin: Olet sitä mitä ajattelet, syöt ja teet.

Onneksi kuviot voivat muuttua, jos niin tahdomme. Vielä täyttäessäni 40 vuotta (2003) olin sohvaperuna, liikkuuminen ei innostanut. Olin tietenkin kuullut positivisesta ajattelusta, mutta todellisesta ajatuksen voimasta ja näkokulman muuttamisesta en ymmärtänyt mitään. Vielä tämän vuoden alussa yritin tehdä elämästäni makeaa syömällä.

Koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä itselle hyvää!

Hellä kiitollisuusharjoitus

Ota mukava asento ja sulje silmät. Hengitä pari kertaa syvään. Kohdista sitten huomiosi sydämeesi ja kuvittele, että se alkaa lämmetä. Pistä käsi tai kädet sydämesi päälle. Aisti sydämesi lämpö. Ajattele sitten jotain, joka saa sinut tuntemaan hellyyttä. Pidä hellyydentunnetta yllä jonkin aikaa ja vaihda tarvittaessa ajatusta/mielikuvaa, jos se auttaa sinua nauttimaan hellyydentunteesta pidempään. Siirry seuraavaksi kuvaan, joka herättää sinussa kiitollisuuden tunteita. Nautiskele tuosta kuvasta ja tunteesta ihan rauhassa. Tarvittaessa vaihda jälleen kuvaa. Lopeta harjoitus hengittämällä pari kertaa syvään.

Voit tämän jälkeen sanoa kiitos. Miksei sitä voisi sanoa useammankin kerran ja jatkaa sanomalla kiitos tästä päivästä, siitä tulee hieno. Edellyttäen tietysti, että teet harjoituksen aamulla. Teitpä koska tahansa, voit muokata tekstiä haluamallasi tavalla.

Opin tämän harjoituksen Espanjassa. Teimme sitä meditaatio-opettajani kanssa istuma-asennossa selkä suorana. Minusta se on mukava tehdä myös vaakatasossa aamulla, kun olen vielä sängyssä. Muunsin sitä itse hieman lisäämällä loppuun nuo sanat ja haluan vielä kerran korostaa, että luovuus on sallittua ja suotavaa näissäkin hommissa. Tarkoitus on rentoutua ja olemme kaikki erilaisia, joten sävellä vapaasti. Minä en esimerkiksi aina laita kättä sydämelle.

Voit myös vaihdella harjoituksen kestoa. Vaikka tekisit vain minuutin, sekin on parempi kuin ei mitään. Tee niinkuin hyvältä tuntuu. Aluksi kuitenkin kannattanee käyttää siihen muutama minuutti, jotta saat kuvion kasaan. Minusta on välillä ihana tehdä harjoitusta pidempään. Se saa hymyn huuleen heti aamulla. Mikä startti! Tämä toimii varmasti myös pitkin päivää toteutettuna ja varsinkin, jos stressi tai ahdistus alkaa nousta pintaan. Jos ei muuta paikkaa ole, jossa saa olla hetken rauhassa, niin vessa varmaan tarjoaa sellaisen mahdollisuuden.

Opettajani kertoi harjoituksen liittyvän ranskalaiseen Yhdysvalloissa vaikuttaneeseen lääkäriin ja neurotutkijaan David Servan-Schreiberiin ja tämän kirjaan nimeltä Anna mielesi toipua – Eroon stressistä, ahdistuksesta ja masennuksesta ilman lääkkeitä ja psykoanalyysia (Tammi).

Servan-Schreiber menehtyi aivosyöpään 49-vuoden iässä vuonna 2011 sairastettuaan 16 vuotta. Hänen sanomansa oli, että syöpäepidemiaa voidaan merkittävästi vähentää syömällä terveellisesti, liikkumalla säännöllisesti ja rentoutumalla. Myös toivon tunne on tärkeä. Palaan ilman muuta asiaan yksityiskohtaisemmin myöhemmin. Sillä välin miehen englanninkielisen haastattelun voi kuunnella vaikka täällä.

Metsää keholle, mielelle ja sielulle

Viimeiset kolme viikkoa olen oleskellut ulkosalla vähintään kolme tuntia päivässä. Kilometrejä ei ole kovasti kertynyt, vaan minäpä en ole ollut suorittamassa. Olen hämmästellyt itsekin rauhallista askellustani. Koirat ovat nauttineet ja niin olen tehnyt minäkin. Selkäni, joka on vaivannut, on ollut yhtä kiitosta, kipu on poissa. Metsän valoja ja varjoja katsellessani sieluni lepää. Koirien into ilahduttaa. Metsän linnut kertovat tarinoitaan puhdistaen mieltäni ja puut antavat voimaa. Olin unohtanut, miten isoja annoksia metsässä oleskelua kaipaan. Tosin onneksi, piipahduskin auttaa. Miten ja missä sinä lataat akkusi?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vinkkejä metsään menevälle
1. Laita mieluummin liikaa kuin liian vähän vaatetta. Kylmästä jäykkä ei voi olla rento. Hyvä, jos vaatteet ja kengät palvelevat kaikin tavoin rentoa helppoa oloa.
2. Tervehdi vastaantulevia ihmisiä ja eläimiä.
3. Kun ajatus karkaa menneeseen tai tulevaan, vedä se kiitollisena tähän hetkeen. Voit tehostaa tätä hengittämällä syvään muutaman kerran ja kuuntelemalla hengityksesi ääntä.
4. Kuuntele silloin tällöin mitä ääniä kuulet samaan aikaan. Lumi narskuu ehkä jalkojen alla, linnut laulavat.
5. Pysähdy usein ja katsele ihmetellen ja uteliaana ympärillesi. Otapa joskus alle kuusivuotias ystävä mukaan ja katso mitä tapahtuu.
6. Jätä musiikkivehkeet kotiin.
7. Älä pidä kiirettä. Jos mieli alkaa pyörittää kertoen, että nyt täytyy mennä, on kiire, muista että se on sen addiktio, älä välitä siitä (ellei sinulla oikeasti ole joku meno). Luota siihen syvempään tunteeseen ja yhteyteen, joka sinulla on luonnon kanssa. Akkusi latautuvat. Se tehostaa toimintaasi parantaen myös untasi, luovuuttasi ja intuitiotasi.
8. Metsä on myös oiva paikka tietoisesti rukoilla, keskustella jumalan tai universumin kanssa, mitä se sitten itse kullekin tarkoittaakaan. Universumimme ihmeellisten luomusten, kuten puiden, kasvien ja eläinten kanssa voi haastella, jos hyvältä tuntuu ja kosketella, vaan itse katselen esim. valkovuokkoja mieluummin maassa kuin vaasissa.
9. Kun tuo hetki satumetsässä on takana, voit hetken miettiä mitä sait. Mitä se antoi keholle, mielelle ja sielulle?
10. Älä usko mitään mitä sanoin, vaan tee matkasta omannäköisesi.

Jos et ole tottunut metsässä liikkuja, aloita pellon reunasta. Käytä mielikuvitusta. Kaikki on mahdollista ja kaikki on hyvin.