Sydämellisen korjaamon vetovoima

Korjaamon pihassa on rivi fillareita, etsin joukosta omani. Tapansa mukaan miehet ovat kirjanneet palvelun hinnan muistilapulle ja mitä näenkään: ihan sama, mikä on hinta, sillä koko huomioni on keskittynyt ihastelemaan kaunista punaista sydäntä, jonka nuo remonttireiskat ovat minun hintalappuuni piirtäneet. Eihän tällaista kokemusta voi ottaa nauramatta ja kiittämättä vastaan.

Vaikka vierailen fillarikorjaamossa vain, kun pyörässäni on häikkää, on käynti tuossa liikkeessä aina iloni. Ajattelepas, huomaan kotoa lähtiessäni, siis 2 kilometriä korjaamolta, pyörän kumin rikkoutuneen ja lähes saman tien harmistukseni on tiessään. Eikös ole kummallista? Kuinka ollakaan olen jo ratkaissut ongelman nähden mielikuvissani korjaamon omistajan nauravan naaman. Tässä vaiheessa talutan pyörääni hyvillä mielin kohti varmaa voittoa.

Jos tällaisen yhteyden luominen on mahdollista pyöräkorjaamolle, se on sitä uskoakseni lukuisille yrityksille. Merkille pantavaa on myös se, että tällaiseen suhteeseen ei mahdu halvemman tarjouksen mentävää aukkoa. Mikä mahdollisuus varsinkin niille yrittäjille, jotka eivät halua kilpailla hinnalla.

Meistä ihan jokaisen, ei vain yrittäjien, lienee hyödyllistä aika ajoin miettiä, minkälaisia mielikuvia ja fiiliksiä muissa (asiakkaissa, ystävissä jne.) mahdamme herättää ja vastaako se toiveitamme. En puhu muiden miellyttämisestä itsensä hylkäämisen hinnalla, sillä teeskentelyllä hurmaa harvoja.

Toimivat viestintäkeinot ovat usein edullisia. Kun porukalla on iloa ja leikkimieltä, luovuus kukkii. Ilman näitä voisi kumien korjaaminen ja elämä yleisestikin olla aika lailla tylsempää. Tällaisista esikuvista minä haltioidun ja toivottavasti opinkin jotain. Kiitos pojat!

Juttu, jonka kirjoitin aiemmin kyseisestä korjaamosta:
https://lenitalehtonen.wordpress.com/2011/05/15/kansainvalisilla-kauppareissuilla/