Varattu minulle!

Istun kuuntelemassa mielenkiintoisia luentoja. Kuulen monta hyvää muun muassa rakkaudesta. Olen lähdössä tauolle ja mietin, että jättäisinkö minäkin istuimelleni jotain, jotta pääsen taas samaan paikkaan.

Samassa päässäni välähtää. Haluanko oikeasti varata paikan itselleni? Minkälaista rakkautta se on? Jos olisin enkeli, tekisinkö moisia varauksia? Jättäisin kuormaani sinne tänne? Pelaisin varman päälle? Minkä varman? Minkälaista lähimmäisen rakkautta se on, että minä haluan tämän paikan, etsi sinä omasi jostain muualta? Haluan monta asiaa samaan aikaan. Haluan olla tuolla ja täällä. Minä, minä ja MINÄ!

Meillä on hassuja tapoja. Saatamme jopa varata paikkoja automaattiohjauksella. Olen aina tehnyt näin ja muutkin tekevät näin. Rakkautta on helppo käsitellä teoriassa, mutta miten elämme sitä? Eräs intialainen joogi sanoi hienosti: jos rukoilet ja mieleesi tulee naapuri, jonka kanssa sinulla on asiat kesken, lähde saman tien tuon naapurin luokse sopimaan asia ja jatka rukoilua sen jälkeen.

Joku haluaa varata paikan, jotta saa istua kaverinsa vieressä. Toinen tuumii, että ei kuule jos jää taakse. Miten usein olenkaan itse tehnyt valintoja näistä lähtökohdista? Taustalla on uskomus, että elämä ei kanna, vaan minun tarvitsee järjestää ja kontrolloida. Mitä jos elämä sittenkin kantaa? Mitä jos kuulen juuri sen verran kuin on tarkoitettu? Mitä jos tarkoitukseni oli tällä kertaa oppia siitä, että en näe mitä taululla lukee? Mitä jos odottaisin hyviä asioita? Mitä jos keskittyisin tähän hetkeen?

Monia meistä ärsyttävät ihmiset, jotka eivät toimi empaattisesti. Kannattaa kääntää katse omiin tapohin, sillä empaattisuus on saattanut jäädä niiden jalkoihin. Niin, että emme ole siitä ollenkaan tietoisia. Näin saattaa käydä itse kullekin. Ja taas voimme ottaa mallia enkelistä. Enkeli ei tuomitse häntä, joka etuilee tai varaa sen paikkansa. Enkeli on tietoinen siitä, että me kaikki teemme parhaamme, mutta teemme pelosta ja epävarmuudesta hassuja juttuja tiedostamattamme. Enkeli tietää, että meistä ei tule parempia pelottelulla ja tuomitsemalla. Enkeli tietää, että pääsemme lähemmäs itseämme ja muita hyväksymällä ja rakastamalla. Mekin tiedämme sen sydämessämme. Me voimme todellakin olla enkeleitä itsellemme ja toisillemme, jos niin haluamme.

Tekijä: Lenita Lehtonen

Minusta on ihana ihmetellä elämää ja ihmisiä, kirjoittaa ja höpöttää. Intohimoni on auttaa ja palvella. Rakastan luontoa ja autan ihmisten hylkäämiä koiria. Olen työskennellyt vuosikymmeniä viestinnän, koulutuksen ja hyvinvoinnin parissa. Olen toiminut pitkään yrittäjänä ja viestintäkonsulttina. Koulutukseltani olen merkonomi ja terveystieteiden maisteri.

4 vastausta artikkeliin “Varattu minulle!”

  1. Kirjoitit todella hienosti. Minulle se toi esim. mieleen sen, että nyt kun olen sairastunut, niin minulleonsanottu ”älä kanna/kuuntele toisten murheita, onhan sinulla omiakin”, mutta kuinka voin ohittaa lähimmäisen joka tarvitsee kuuntelijaa ja tukijaa?
    Aivan niinkuin kirjoitit joku voi tarvita kipeämmin sinun varaamasi paikan juuri silloin kuin sinä itse.
    Kaikella on tarkoituksensa.
    Hyvää lauantai päivää toivottaen, Marja-Liisa

    Tykkää

    1. Kiitos Marja-Liisa! Taitaa olla niin, että sanomme toisillemme usein sitä, mitä haluamme sanoa itsellemme. Ehkä nuo sinulle noin sanoneet haluaisivat itsekin olla kuuntelematta muiden murheita, mutta eivät kykene sanomaan sitä asianosaisille. Tai ehkä sanovatkin, mutta tuntevat siitä syyllisyyttä. Vaikka taustalla olisi mitä vaikuttimia, heillä saattaa hyvinkin olla hyvä tahto ja pointti. Sitä kannattaa maistella. Usein näemme vierestä selkeämmin.

      En tunne sinun tilannettasi yhtään, mutta noin yleisesti olen sitä mieltä, että tärkeintä on kuunnella itseään. Se on vielä tärkeämpää kuin muiden kuuntelu. Jos ilmassa on paljon negatiivista energiaa (pelko, ahdistus, tuomitseminen jne), niin minä kyllä itse mielelläni nykyisin vältän niitä paikkoja ja tilanteita. Koitan olla hereillä esimerkiksi siinä, että en aloita murehtimista/valittamista tai osallistu siihen. Olen ollut tässä todella ”paha”. Oivalsin jossain vaiheessa olevani myös todella herkkä imemään kaikki tunteet itseeni. Ei ihme, että taakkani ja vaikeuteni olivat kasvaneet liian suuriksi kantaa.

      Aloin työstää asiaa, hoitaa itseäni. Olen varma, että negatiiviset asiat ja ilmapiiri tekevät pahaa, myös kropalle. Ja kun ottaa vielä huomioon tuon vetovoiman lain, niin jos olemme negatiivisissa ympyröissä, vedämme sitä puoleemme lisää. Se on todella rankka kehä, mutta emme välttämättä huomaa sitä, sillä olemme saattaneet tottua siihen. Siitä on tullut tapa.

      Taas tulee mieleen se motiivi. Miksi muut puhuvat murheistaan? Jos haluavat (eivät useinkaan sitä tiedosta), kuten monet tekevät, vain vatvoa, saada huomiota, viihdyttää jne., ei kuuntelusta ole kuin haittaa molemmille osapuolille. Sinä kerrot haluavasi kuunnella, joten saat siitä jotain. Jos kuuntelu palvelee molempia osapuolia ja antaa sinulle positiivista voimaa, niin hyvä niin. Jos se taas vie voimiasi ja pitää ajatuksesi ikävissä asioissa, niin onko sinulla varaa siihen?

      Kirjoitat yllä sanat älä kanna. Se viittaa siihen, että sinäkin olet kuin sieni ja otat muitten murheita tai tunteita itseesi. Mutta nuo olivatkin muiden ihmisten sanoja, joten tiedät itse koskevatko heitä vai sinua. Tervekin ihminen tarvitsee terveet ympyrät pysyäkseen terveenä. Kirjoitat, että ihmiset sanovat, että onhan sinulla omiakin murheita. Usein on niin, että kuuntelemme mieluummin muiden murheita kuin mietimme omia keskeneräisiä asioitamme. Ihmisen päässä pörii kaikenlaista negatiivista itsestä. Olet huono, sairas, ei sinusta ole mihinkään jne. Ei ihme, että moni juo, hukuttautuu töihin, jotkut addiktoituvat valittamiseen tai toisten asioihin puuttumiseen tai kuka mihinkin. Me hölmöt kun uskomme noita soimaavia ajatuksiamme. Minä olin loistava esimerkki tällaista hölmöläisestä!

      Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on kuitenkin tärkeintä satsata oman itsensä hoitamiseen. Itsensä hyväksymiseen ja rakastamiseen. Se on mielestäni meidän tärkein tehtävämme. Ja se palvelee myös muita. Kun voimme hyvin, voimme antaa hyvää. Kyllä me minusta voimme sanoa lähimmäisillemme jotain tämän sorttista: keskitän nyt kaiken huomioni hyvään saadakseni paljon voimia – tullakseni kuntoon. Rakastan sinua, mutta tässä kohdin kykene olemaan apuna.

      Ja kunpa emme ajattelisi niitä omia murheitammekaan vaan keskittäisimme mielemme niihin asioihin, joista voimme olla kiitollisia. Olkaamme ennen kaikkea uskollisia itsellemme ja itsemme parhaita ystäviä. (Voi tästä voisi kirjoittaa niin paljon =)

      Ja jos elämässämme on ihmisiä, jotka vain ottavat eli vievät voimamme, suosittelen harkitsemaan heistä luopumista – ystävällisesti. Sitä ennen kannattaa tietysti tarkistaa oma käyttäytyminen ja katsoa, että tuomme itse hyvää kohtaamisiin. Ja tietysti on hienoa, jos voimme keskustella kyseisen henkilön kanssa asiasta avoimesti. Joskus olemme vain ajautuneet väärille urille ja saatamme molemmat haluta muutosta. Monesti edessä on myös luopuminen tuosta ihmissuhteesta. Mutta se on sitten hyväksi kaikille. Oma energiamme, omat voimamme, ovat kaikki mitä meillä on. Voimistamme on kiinni se mitä olemme itsellemme ja muille. Miten tulemme esille ja miten voimme!

      Tämä pitkä viestini ei välttämättä liity sinuun Marja-Liisa, mutta tällaisia ajatuksia viestisi herätti minussa. Voi olla, että, jos teksti ei kolahda sinuun, se uppoaa johonkin toiseen ihmiseen. Kaikkihan me olemme yhtä. Kaikkea hyvää! Lenita

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s